Päristelijästä pyöriäiseksi: Bonbon 6 kk!

On tullut aika päivittää jälleen Bonskun kuulumisia. En ole tehnyt kuukausittaista postausta, mutta parin kuukauden välein on tuntunut sopivalta. Vaikka hirveästihän tässä kahdessa kuukaudessa on ehtinyt tapahtua ja Bonbonista on tullut varsinainen möyryäjä ja pyöriäinen. Päristelijä hän on ajoittain edelleen, mutta tällä hetkellä pyöriminen vie voiton.  Moni suosikkijuttu on kahden kuukauden aikana muuttunut jo moneen kertaan. Ihmeellinen vuosi, todellakin.

Jouluna sylivauvan paras lahja taisi olla se, että sai viettää monta päivää lähes pelkästään sylissä. 

Bonbon täytti siis puoli vuotta joulun alla ja silloin alkoivat myös kiinteiden ruokien maistelut. Bonbon suhtautuu syömiseen suurella innolla ja uteliaisuudella, mutta selvästi hänellä on tiettyjä makumieltymyksiä, kirpeät ja makeat hedelmät ovat parhaita. Myös kurkku on ihanaa ja entrecote se vasta onkin jotain! Hän on maistanut puolentoista viikon maistelu-uransa aikana jo avokadoa, porkkanaa, kurkkua, bataattia, parsa- ja kukkakaalia, kanaa, entrecotea, banaania, puuroa, maissipastaa, maissinaksuja, kaurasuurimoita, appelsiinia, mandariinia, mangoa, ananasta ja kananmunaa. Aika nopealla tahdilla, mutta mitään oireita ei ole tullut. Bonbon on maistellut moni ruokia omin sormin, mutta puuroa hän on syönyt lusikalla, välillä itsenäisesti, sillä lusikkaan on kiva tarttua ja sitä voi imeskellä. Äidinmaito on silti vielä se, mikä mahan täyttää parhaiten. Kasvun suhteen hän on tullut äitiinsä ja on varsin hoikka, mutta kuitenkin oikein sopusuhtainen.

Ihmelapsi! No joo, yleensä puuro menee ihan syöttämällä, mutta senkin voi tehdä lasta kuuntelemalla, enkä halua yhtään "pakkosyöttää". 

Liikunnallinen kehitys on ollut huimaa. Vähän ennen viiden kuukauden ikää hän oppi kääntymään, eikä sen jälkeen ole selällään pysynytkään. Mahalta selälleen on vielä vähän vaikeaa. Bonbon haluaisi jo kovasti istua ja seistäkin, päätellen siitä riemusta, joka syntyy, kun hänet asetetaan istumaan tai seisomaan (pitäen käsistä kiinni). Vielä ei kuitenkaan kumpikaan onnistu itsenäisesti (etenkään seisominen tietysti). Eteenpäin on kova hinku, ja luonnollisesti vähän harmittaa, kun lelut karkaavat ja niiden perään ei pääse.

Bonbon tykkää kirjoista. Myös meteliä pitävät lelut ovat hänen suosiossaan. 

Leikkimatolla viihtyminen on historiaa, nyt pitää päästä katsomaan, mitä aikuiset tekevä ja mieluiten sylissä. Lelut kiinnostavat kyllä, mutta varsin rajallisen ajan.  Kantoliina, ja kotona etenkin rengasliina, on erinomainen väline. Nykyisin jos kotona on saatava jotain aikaan, sidon Bonbonin selän puolelle kuikuilemaan. Bonbon tykkää katsella asioita ja mitä korkeammalta asioita pääsee katsomaan, sen parempi. Tämä ominaisuus hänellä on ollut ihan syntymästä asti. Bonbon tykkää myös vauhdista. Lentäminen on hauskaa!

Viimeksi jo luulimme, että Bonskulla on tulossa hampaita, kun hän rapsutteli ikeniään ja oli äkäinen. No, ei niitä hampaita ole kuulunut vieläkään. Välillä on ikenien pinnassa jo ollut näkyvissä pieni valkoinen nysty, josta on kuvatodisteitakin, mutta ien on peittänyt sen uudestaan. Jäämme siis odottelemaan. Onneksi hampaat eivät sentään vaivaa koko ajan, mutta aina ajoittain Bonbon kyllä edelleen jäystää ikeniään.

Hymy on aina yhtä makea ja ihana! Maailman suloisin vauva, sanoisin näin objektiivisesti edelleen.

Uni on asia, josta eniten tunnutaan kyselevän. Yöt Bonbon on jo pitkään nukkunut varsin hyvin, mistä olemme kyllä onnellisia. Tavallisesti Bonsku herää vain pariin otteeseen syömään. Nukahtaminen illalla sen sijaan on vähän hankalaa, mutta viimeaikoina tässä on tapahtunut hyvää kehitystä ja yleensä Bonsku nukkahtaa kymmenen maissa ja aamulla herää kahdeksen-yhdeksän aikaan. Etenkin noista aamuista tykkään kyllä kovasti, vaikka iltaisin onkin vähän sellaista nukutusrumbaa välillä ja Bonsku ei tunnu yhtään tykkäävän nukahtamisesta. Päiväunet ovat unien suhteen olleet meillä se pahin murheenkryyni, sillä Bonbon nukkuu yleensä melkoisen lyhyitä päiväunia.

Mummun syli ja lelujen retuutus. 

Bonbon on nykyisin yleensä huikean hauskaa seuraa ja on hienoa seurata, miten sosiaaliset leikit kehittyvät. Kukkuu-leikki on ihan paras ja Bonbon juttelee kovasti. Hän haluaa selvästi myös lausua runoja ja suosikki runo tuntuu olevan "Höö öö, höö öö, höö öös *päristelyä* möö". Pientä vierastamistakin on ilmassa, mutta ei onneksi kovin pahasti. Iskä on Bonskulle tärkeä ja saa aina innostuneet hymyt tullessaan töistä kotiin. 

Voi että, monenmoista sitä voisi vielä kirjoitella, mutta ehkä pidempään ei ketkään muut kuin isovanhemmat jaksaisi lukea. Bonbon on varmasti oikeastaan ihan tavallinen puolivuotias, mutta kuitenkin tietysti aivan erityinen. Ainakin isovanhemmat ovat vakuuttuneita hänen suuresta älystään. Tietysti, osaahan hän jo hienosti mäiskiä leluilla tahtia ja soittaa pianolla nykymusiikkia. 

 Tässä vielä loppuun Bonbonin omat terveiset lukijoille:  tth 6ythy vb vb n bx  bvv vvb