Karkkiarki 15/52: Vapaus vapaalla tyylillä

Pieni suuri elämää helpottava tekijä, verensokerisensorin lukulaite. 

Kryptinen otsikko viittaa Freestyle libre -verensokerisensoriin, josta olen saanut nyt nauttia puolisen vuotta. Ja tänään selvisi, että saan jatkaa sen käyttöä! Jipii! Minulla on siis ykköstyypin diabetes, josta olen aina silloin tällöin blogissa maininnut. Minun on ollut aina suhteellisen helppoa pitää hyvää hoitotasapainoa, mutta nyt se on helpottunut jatkuvan verensokerin seurannan myötä entisestään.

Tässä kampauspöytäpostauksen kuvassa näkyy tuo itse sensori, jonka yli lukulaite pyyhitään, kun mitataan sokeri. Arkipuheessa kyllä sensorit ja lukulaitteet menevät iloisesti sekaisin. 

Ennen mittasin sokerin monta kertaa päivässä sormenpäästä. Ihan helppoa, kun siihen oli tottunut, mutta tietysti ei kertonut jatkuvasti tilannetta ja vei aikaa. Raskausaikana sain käyttää jatkuvaa sensoria, joka oli oikein hyvä, mutta melko kankea ja vanhanaikanen. Sen jälkeen mittasin taas puolisentoista vuotta sormenpäästä, kunnes nyt alkuvuodesta minulle ehdotettiin nykyistä sensoria kokeiltavaksi. Sain sen siitä syystä, että vaikka hoitotasapainoni on hyvä, minulla on myös melko paljon alhaisia sokereita. Niiden seurauksena välillä keho ylikompensoi ja heittää sokerin korkealle. Tavoitteena oli vähentää tätä heittelyä.

Matkainsuliinit kulkevat nykyään kauniissa, japanilaisessa silkkipussukassa. Sensori vähentää myös mukaan otettavan krääsän määrää, kun ei tarvitse kantaa liuskoja, mittaria ja sitä nippaisinta, jolla tehdään reikä sormeen. En edes muista sen nimeä!

Ja kyllä tuo sensori on nimensä mukaisesti lisännyt vapautta! Sillä pystyn seuraamaan, mihin suuntaan sokeri on menossa ja reagoimaan laskevaan tai nousevaan sokeriin paljon aiemmin kuin ennen. Minä voin vaivihkaa mitata sokerin vaikka silloin, kun minulla on asiakkaita töissä ilman että työ keskeytyy verensokerimittarin kanssa näpräämisen vuoksi. Ainoat huonot puolet tässä mittarissa ovat hieman kökkö kosketusnäyttö ja se, että hiilihydraattimäärien syöttminen on melko työlästä. Se ei myöskään ilmoita etukäteen laskevasta sokerista, sillä se vaatii "skannauksen" sensorin päältä lukijalaitteella. Lisäksi toivoisin, että verensokeritilastojen koontia varten olisi sovellus älylaitteelle, sillä tietokoneella tulee oltua nykyisin niin vähän. Pieniä juttuja kuitenkin verrattuna siihen näppäryyteen ja helppouteen, mitä se tuo elämään ja arkeen. 

Kotona insuliinitarvikkeet majailevat edelleen kauniissa laatikossa. Vihko on sokeriseurantaan tarkoitettu ilmaisvihko, jonka olen päällystänyt. En ole siirtynyt vielä käyttämään sovellusta, sillä edelliseen puhelimeen ei ollut tarjolla tarpeeksi näppärää vaihtoehtoa. 

Toivottavasti nämä sensorit yleistyvät entistä enemmän! Uskoisin, että tulevaisuudessa tällaisia on vielä paljon useammalla diabeetikolla.