sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Tavarasta ja sotkusta

Tämän hetken kuumimpia trendejä taitaa edelleen olla tietynlainen minimalismi, konmarittaminen ja muu tavarasta luopuminen. Myös minä olen paljon pohtinut nykyihmisen tavarapaljoutta ja kirjoittanut joskus omia mietteitäni Konmarista. Kirjoituskesta on pari vuotta ja sen jälkeen sotkun määrä on varmasti lisääntynyt, sillä Bonskun lelut seilaavat pitkin lattioita milloin missäkin. Nyt kesän ja syksyn aikana on pitänyt saada lisää säilytystilaa ensisijaisesti tästä meidän yläkerran puolelta ja se on tarkoittanut tavaroiden järjestelyä, lajittelua ja luopumista. Vielä projekti on vaiheessa, mutta tässä on pieni väliraportti siitä, mistä luovuin ja mitä aion tehdä tulevaisuudessa toisin. Yhtä sekalainen kuin kotimme tavarat. 

Tältä meillä näyttää, vaikka tavarat on käyty läpi ja turhat poistettu. 

Meillä on paljon tavaraa, sitä en kiellä. Meillä on paljon tavaraa, joka ei ole täysin välttämätöntä ja sen puolesta siitä voisi luopua. Minulla on esimerkiksi keittiöturhakekokoelma, valtavasti kirjoja joita ei enää (tai juuri nyt) lueta ja paljon, paljon ylimääräisiä astioita. Näistä en kuitenkaan ole valmis luopumaan. Pastakone on tarpeeton suurimman osan vuodesta, mutta on kiva että se on olemassa kun tuorepastainnostus iskee. Jäätelökone on kiva samasta syystä. Asioita menee rikki, joten on mukavaa että lautasia ja laseja on varastossa rikkimenneiden tilalle. Ja kun käy vieraita, on kiva että astioita riittää. Kirjojen uusi aikakausi voi tulla koska tahansa.

Eteisen tavaralaatikoiden läpikäyntiä. Meillä on ihan hirveästi turhia laukkuja ja ylimääräisiä heijastinliivejä!

Käydessäni läpi tavaroitamme huomasin ilokseni, ettei meillä nyt niin kauheasti ole sellaista ylimääräistä tavaraa, josta olisin valmis luopumaan ja joka olisi varsinainen alkujuuri sotkulle. Usein ne harvoin tarvittavat asiat kun pysyvät visusti omilla paikoillaan. Käyttötavarat menevät paljon herkemmin sotkuun, kun ne jätetään minne sattuu tai ne eivät mahdukaan paikoilleen kun joku muu tavara on ensin laitettu hieman väärään paikkaan. Tavarat harvoin ovat niin säännöllisen mallisia, että ne menisivät kovin säntillisesti juuri tiettyyn paikkaan. Tämä on ainakin tällaiselle laiskalle tavaroiden paikalleen asettelijalle yksi suurin syy sotkun syntymiseen. 

Yksi syy siihen, ettei tavaraa ole kovin paljon liikaa on se, että kotimme on kuitenkin melko kompakti. On pitänyt oikeasti opetella miettimään, mitä sitä kotiinsa ottaa. Toinen syy on pihiys ja kolmas ekologinen ahdistus ja huono-omatunto, joka ohjaa ostamaan vähemmän tavaraa. Myös käytetyn tavaran kohdalla olen oppinut kieltäytymään paremmin kuin ennen. Koska tavarasta luopuminen on raastavaa ja olen siinä huono, on "ennakkoon luopuminen" ollut minulle helpompi tie. Minimalismiin en kuitenkaan pyri ja joskus voin ostaa jotain vähän turhempaakin, jos tiedän siitä olevan paljon iloa. 


Vaatesäilöön meneviä vaatteita. Pistän aina väärän sesongin vaatteet säilöön, jolloin säästyy säilytystilaa. Clasun vakuumipussit olivat surkeita. Seuraavaksi kokeiluun Tokmannin vastaavat.

Totesin nopeasti, että suurin ongelma tavarapaljoudessa on vaatteiden määrä. Vaatteita on vaikka muille jakaa. Aivan valtavasti liikaa. Olen jo pidemmän aikaa pyrkinyt eettisempään ja kestävämpään garderoobiin (siitä kirjoitin muun muassa täällä) ja vähitellen olen päässyt lähemmäs. Nyt käydessäni läpi myytäväksi ja matonkuteiksi meneviä vaatteita, tein päätöksen että rajoitan vaateostelua vielä enemmän. Enää en aio ostella halpavaateketjuista, vaan satsaan ihan oikeasti (käytettyyn) laatuun ja kotimaisuuteen. Kävin läpi myös miehen vaatteita, joita oli vähintään yhtä paljon kuin minulla. Niistä iso osa oli jo huonokuntoisia ja menivät suoraan matonkudekasaan, mutta paljon oli muutakin ylimääräistä. Matonkuteiden leikkaus on muuten terapeuttista: huonokuntoinen vaate pääsee hyötykäyttöön eikä mene roskavuoreen tai edes poltettavaksi! Ihanaa! 


Osa matonkudekasasta. Joskus näistä tulee ihanan värikäs räsymatto!
Päätin myös oikeasti luopua isosta osasta turhia tavaroita. Varasin kirppispaikan, sillä se tuntui vaivattomimmalta tavalta päästä eroon isosta määrästä tavaroita. En muista koska viimeksi olisin vienyt tavaroita itsepalvelukirppikselle. Turussa on ollut vähän huonosti kirppiksiä tässä meidän hoodeilla, mutta nyt on onneksi Maariankadulla suhteellisen uusi Puutorin kirppis, jonne vein tavaroita. Kaikki toimi myyjän näkökulmasta erinomaisesti. Tuotteet sai hinnoitella netissä ja sitten seurata haukkana myyntiä. Se oli niin koukuttavaa! Tosin välillä masentavaakin, sillä alun jälkeen tavaraa lähti todella hitaasti. Sain kuitenkin kokonaisuudessaan noin puolet tavarasta myytyä, etenkin kaikkea muuta kuin vaatteita. Ihan ihme tavaroita ihmiset ostivat ja monet minusta hienoimmista vaatteista jäi myymättä! Rahaa sain ihan kivasti, mutta koska hinnat olivat tooodella alhaiset, jäi käteen vuokran jälkeen viitisen kymppiä. Sen jälkeen pistin loput sesongin tuotteet vielä facebook-kirppiksille ja nyt jäljellä on enää muutamia syys- ja talvivaatteita. Kesäisemmät jätin odottamaan mahdollista seuraavaa kirppisjaksoa keväämmällä. Toivon, että tavarani pääsivät käyttöön, eivätkä vain toisten kaappien täytteeksi. Myymättömät miesten vaatteet laitoin eteenpäin pelastusarmeijalle.

Kirppiskasseja ja hintalapunkiinnityslaite. Ihanaa, kun lappuja ei tarvinnut itse väkertää, kuten edellisellä kirppiskierroksellani. 
Ai niin, onhan meillä sitten vielä cd- ja dvd-arsenaalit ja pari pelikonsolia, jotka eivät ole juuri nyt käytössä. Niiden kohtaloa murehdin joskus myöhemmin, ehkä aikanaan seuraavassa muutossa. Jonkin verran tavaraa on viety kahteen varastoomme, joten kodin turhan tavaran määrä on siinä mielessä hieman valheellinen. Mutta ehkä niille vielä löytyy käyttöä. Vielä pitäisi käydä myös läpi huonokuntoiset urheiluvaatteet, piuhakasat ja rikkimenneet sähkölaitteet. Savottaa siis vielä riittää. 

Ne piuhat, ne piuhat...

Mutta loppuuko sotku siihen, että saadaan ylimääräiset tavarat pois nurkista? Tuskinpa, sillä ensin pitäisi opetella laittamaan ne käytetyt tavarat paikoilleen. 

Onko sinulla liikaa tavaraa? Entä miten pidät tavarakasat aisoissa?


8 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! :) Minulla on joitain tavaroita liikaa ja toisia liian vähän - tälle asialle toivoisin saavani tehtyä jotain ilman, että täytyy heitellä ihan hyvää käyttökelpoista tavaraa roskiin ja sijoittaa hirveästi rahaa uusien hankkimiseen. Suhtaudun vähän nihkeästi tähän nyt vallalla olevaan "heitetään kaikki tavarat pois" -kulttuuriin, mutta en toisaalta oikein jaksa ymmärtää sitäkään, kuinka jotkut rakentavat omaa identiteettiään tavaroiden ympärille ja toiset taas hamstraavat nurkkiinsa roskatkin. Kohtuus kaikessa.

    Oman filosofiani mukaan sotkut pysyvät parhaiten aisoissa, kun joka ikiselle tavaralle on olemassa oma paikkansa, johon se on riittävän helppoa palauttaa käytön jälkeen. Tämä toimii - ainakin teoriassa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen sitä mieltä, että käyttökelpoisen tavaran heittäminen roskiin on virhe. Todennäköisesti joku sitä kuitenkin voisi tarvita. Se on tietysti paljon helpompaa heittää pois kuin saada tavara sitä tarvitsevalle. Kohtuus kaikessa minustakin.

      Jep, minulla ongelma on tuo tavaroiden riittävän helposti paikalleen saaminen. Kun se vaan on vielä paljon helpompi laittaa aina vaan mihin sattuu.

      Poista
  2. Hm, meillä on liikaa leluja, lasten kirjoja ja kestovaippoja (koska Veenu on lähes täysin kuiva, jee), tytöillä on liikaa vaatetta ja silleen, mutta tämä nyt lienee (vaippoja lukuunottamatta) tilanne ja äidin (salainen) mielipide, kunnes lapset muuttavat kotoa.

    Me aloitettiin tiukka karsiminen ja tavaran vähentäminen kohta kolme vuotta sitten kun odotin Veenua. Tavaraa lähti ihan älyttömästi, lukioaikaisista muistiinpanoista (jos aion joskus siirtyä vammaistyöhön, löydän ajankohtaisen tiedon varmasti paremmin vaikka kirjastosta kuin omista papereistani) vaatteisiin, askartelutarvikkeisiin, dvd:ihin ja cd-levyihin. Rakkaita kirjojakin lähti Ikea-kassillinen: vaikka ensin olin ehdoton, että en luovu ainakaan kirjoista, niin tutkiessani kirjahyllyä löysin kirjoja, joista en koskaan ollut tykännyt tai joiden lukeminen nykyään ahdistaisi, ja joitain, jotka olivat ihan hyviä, mutta eivät kiinnosta miua enää. Tsemppasin itseäni, että vaikkapa Kaari Utrion kirjoja löytyy takuuvarmasti uudestaan kirjastoista ja divareista jos joskus haluan uudestaan ne lukea.

    Mutta tsemppiä järjestelyyn ja karsimiseen! Välillä se voi kirpaista, mutta kyllä se kannattaa! Meillä jonkinasteinen konmarittaminen muutti koko elämänasennetta ja tapaa käyttää aikamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan sitä karsittavaa löytyy enemmänkin, kun oikein pöyhii ja seuraavassa muutossa sitten viimeistään. Täytyy kyllä laittaa ehkä vielä tiukemmin tavaraa kiertämään. Meillä on nyt neliöitä sen verran vähän, että lelujen määrä on ollut pakko pitää aisoissa, mutta lasten vaatteiden määrä on valtava. Siellä ovat iloisesti sekaisin jatkossa käytettävät ja kirppikselle menevät. Ehkä joskus sitä ehtisi ne laittaa.

      Poista
  3. Pidin kirppistä pari vuotta sitten, mutta kyllä silti on paljon turhaa tavaraa meilläkin. Joistakin turhista tavaroista ei vaan pysty luopumaan. Esim vaatteista, joihin liittyy joku tunnearvo tai muisto. Nyt minun on tarkoitus konmarittaa joitakin juttuja, joita huomaan säilyttäneeni jossain korissa tai laatikossa pari vuotta käyttämättä. Ja sitten aion myös järkevöittää ja organisoida joidenkin tavaroiden paikkoja. Aloitin jo viime viikonloppuna ja laitan kiertoon erivärisiä wc:n ja kylppärin mattoja, joiden värit ovat jo haalistuneet ja puuvilla "kovettunut".

    Mumi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta kaikesta ei ole pakko luopua, vaikka se olisi "turha". Se on jo tehty esine, ei ole ekoteko heittää sitä poiskaan ja eteenpäin ei ole pakko laittaa jos ei halua. Mutta on tietysti myös ihan poisheitettävää tavaraakin.

      Poista
  4. Tuntuu että viimeiset hyvin monta vuotta oon vaan siivonnut nurkkia ja laittanut tavaroita kiertoon :D Omien vaatteiden määrä onkin pienentynyt paljon, vaikka on niitä vielä silti.

    Lasten kamaa pyörii joka nurkissa. Vaatteita, pieneksi jääneitä vaatteita, kasvamista odottavia vaatteita, kausivaatteita, vauvalta pieneksi jääneet kestovaipat jne. Kaikenlaista. Lelujen määrä on miun mielestä meillä nyt semmonen ok, niistäkin olen karsinut, ja tekisi kyllä mieli karsia lisääkin.. Kirjoja ostelin kirpparilta esikoisen vauva- ja taaperovuonna jonkun verran, nyt olen niistäkin osan laittanut pois ja koitetaan painottua vaan kirjastoon.

    Silti tuntuu että me uidaan roinassa :D Osa syy on se, että meillä on liian vähän kaappitilaa, ja ei olla jaksettu panostaa hankkimalla uusia säilytysjärjestelmiä yms, koska ootetaan vaan että muutettais :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen aloittanut kunnollisen karsimisen vasta nyt. Muutimme aikanaan reilusta 30 neliöstä tähän reiluun 60 neliöön, niin tavarat sujahtivat helposti paikoilleen. Nyt kun on tullut ne lasten tavarat siihen päälle, on pakko aloittaa karsiminen. Juuri tuo lastenvaatteiden ja kestovaippojen määrä! Onneksi en ole ollut kumpienkaan suhteen kovin hamstraavainen, mutta silti niitä on vaikka kuinka.

      Vaikka tavaran määrä ratkaisee paljon, niin kyllä tosiaan niillä hyvillä säilytysratkaisuillakin on väliä. On paljon helpompi laittaa tavarat paikoilleen kunnollisiin kaappeihin. Meilläkin osa kaapeista ei ole käyttötarkoitukseen tarpeeksi syviä ja osa taas liian syviä, joten molemmat aiheuttavat sisäistä kaaosta ja sitten tavarat vaan tungetaan sinne.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.