Poikkeuksellisen äitienpäivän mustikkaiset minijuustokakut

Tarkoitus oli kirjoittaa syvällinen kirjoitus äitiydestä ja vahvuuksista, joita minulla on äitinä. Ensimmäisen työviikon jälkeen ei kuitenkaan oikein irtoa, joten jaankin teille itse kehittelemäni reseptin. Sillä lasten kanssa kokkaaminen on kyllä yksi vahvuuksiani. Kun täytin valokuva albumeita, löysin vaikka kuinka monta kuvasarjaa siitä miten Bonsku leipoo tai kokkaa. Ja Tintti on nyt myös innokas osallistuja. Vaikka vain keittäisin perunoita, hän raahaa tuolinsa hellan ääreen ja katselee ihmeissään kattilaan: "Vau, vau!" On hauska ottaa lapser mukaan kokkaamaan, vaikka kieltämättä verenpaine meinaa välillä nousta. Blogikuvissa ei ole ääniraitaa, jolloin huudahdukset "EI, ÄLÄ NUOLE SITÄ!" ja "ÄLÄ LAITA KÄSIÄ SINNE!" jäävät kuulumatta. Onneksi, sillä ne eivät ole aina niitä parhaita hetkiä. Mutta sellaista on elämä ja vanhemmuus: parhaat ja ikävimmät hetket kulkevat rinta rinnan. Ja onneksi leipomukset paistetaan lopuksi kuumassa uunissa, vaikka sekoituslusikka olisikin käynyt suussa hieman liian aikaisin. 

Tintti on tarvittaessa kova keskittymään. 

"Kaataa!" hän sanoi ponnekkaasti, kun annostelin jogurttia mittaan. 

Äitienpäivänä käymme nyt ensimmäistä kertaa isovanhempia katsomassa koko porukalla korona-aikana. Vain pihalla ja välimatkan päästä, tänä outona aikana. Ajattelimme valmistaa jotain erityistä lahjaksi, sillä jotain viemisiä olisi kiva olla. Ja kun kahteen paikkaan mennään, ovat kakut hieman hankalia. Kahta kakkua ei viitsi tehdä ja yhden kakun joutuu jakamaan. Tietysti valmiit kakunpalatkin olisivat hyvä vaihtoehto, mutta tällä kertaa minujuustokakut olivat meidän valintamme. Kehittelin reseptin itse, joten nyt ei tarvitse edes laittaa linkkejä mihinkään! Tintti oli heti innokkaana kokkaamassa ja ihme kyllä tällä kertaa osasi olla laittamatta lusikkaa suuhun liian aikaisin. 

Bonsku ei ensin halunnut osallistua, mutta lopulta innostui ripottelemaan mustikoita. 

Tintin mustikkaiset minijuustokakut

n. 

Pohja

• 150g digestive keksejä
• 50 g voita tai margariinia

Täyte

• 200g vaniljatuorejuustoa
• 2 dl luonnonjogurttia
• 0,5 dl sokeria
• 2 munaa
• Ehkä noin 1,5 dl mustikoita tai maun mukaan 

1. Pohjaa varten murskaa keksit, sulata voi ja sekoita. Gluteenittomat kauradigestivet murenivat helposti ihan kulhossa kauhalla painellen.

2. Vatkaa tuorejuusto pehmeäksi ja lisää siihen jogurtti sekä sokeri. Voi myös hyvin käyttää esimerkiksi maustamatonta tuorejuustoa ja vaniljarahkaa. Tai maustaa itse!

3. Sekoita munat yksitellen hyvin joukkoon, niin että massa on tasainen. Täyte saa olla melko löysää, mutta ei kuitenkaan ihan juoksevaa. 

4. Painele keksimuruseosta muffinsivuokien pohjalle. Käytin sellaisia hieman paksumpia vuokia, jotka eivät leviä uunissa. Jos käytät ohuempia, pistä ne muffinsipellille. 

5. Lusikoi täytettä pohjien päälle. Lopuksi ripottele päälle mustikoita. 

6. Paista 150 asteessa noin 20 minuuttia. Täyte saa olla vielä hyllyvää keskeltä, kun otat ne uunista. Laita jääkaappiin jähmettymään. 

Hiukan meni yli, mutta ei paljon. Ohjasin kyllä kättä aika paljon. 

Minijuustokakuista tuli todella söpöjä ja herkullisia! Helpon ne oli syödä lusikalla suoraan vuoasta, mutta aika helpolla ne irtosivatkin, jos haluaa kakun kokonaan esille. Näitä oli myös helppo tehdä lasten kanssa, kun aineksia ei tarvinnut vatkata ja täytteen lusikoiminen kauhalla vuokiin kävi helposti. Hiukan meni yli, mutta ei haittaa. Nyt saadaan albumiin kuvia myös Tintistä kokkailemassa. Näitä on varmasti hauska katsella joskus vuosien päästä!

Näistä tuli tosi söpöjä!

Ja lopuksi pestään kädet. Eiku...

Poikkeuksellisen hyvää äitienpäivää!