Hevisauruslettuja ja vuohenputkijuustopiirakkaa

Joskus asiat vaativat vuosia toteutuakseen. Jo joskus opiskeluaikana, kun olin muuttanut omilleni, suunnittelin villiyrttien ja -vihannesten keräämistä. Metsä tuntui silloin kuitenkin olevan liian kaukana, eikä tullut lähdettyä. Kynnys kerätä luonnosta jotain muuta kuin marjoja tai sieniä tuntui korkealta. Nyt aivan ex tempore toteutin vihdoin nämä pohdinnat keräämällä viime viikonloppuna kassillisen nokkosta ja vuohenputkea. 

Nokkonen tuntui aika helpolta aloitukselta, sillä sen tuntee helposti (pun intended, sen myös voi kirjaimellisesti tuntea näpeissään, jos varomattomasti kerää). Ensin aionkin vain kerätä niitä, mutta koska minulle oli kerrottu että pihallamme villiintynyt kasvi on vuohenputkea ja Iloelo-Laurakin oli niitä kerännyt, niin päätin uskaltaa napata niitäkin mukaani. Vuohenputkia kerätessä tosin tuli uskon puute ja oli pakko varmistaa vielä moneen kertaan, että kerään varmasti oikeaa kasvia. Lopulta laskin jokaisesta lehdestä erikseen, että ne varmasti olivat kaksi kertaa kolmesormisia (tai ainakin siihen suuntaan kasvamassa, sillä nuorissa vuohenputkissa kaikki "sormet" eivät olleet vielä erillään). Lisäksi tarkistin, että jokaisen varsi oli kourumainen. Ja olivathan ne. 

En tiedä miksen ole koskaan ennen kerännyt nokkosia. Se oli todella helppoa ja sai nopeasti ison satsin! Ehkä en vaan ole tajunnut, miten monipuolisesti sitä voi käyttää. Tietysti myös se vaikutti keräilyintooni, että Aarne Alligaattori -letut eli pinaattiletut ovat meillävarsinainen hittiruoka. Ja koska onhan se nyt aika heviä syödä nokkosta, nimesimme nokkosletut tietysti hevisaurusletuiksi. Ja ne maistuivat todella hyviltä! Maku oli jotenkin hieman raikkaampi ja yrttisempi kuin pinaattiletuissa, mutta hyvin samanlainen kuitenkin. Tein jollain ihan tavallisella lettureseptillä, johon tuli 5 dl maitoa, 2 dl jauhoja ja pari munaa sekä 2 dl ryöpättyjä nokkosia. Lisäksi laitoin 0,5 dl puhtikaurajauhetta tuomaan hieman lisää proteiinia ateriaan. 

Ryöppäsin nokkoset pienessä vesi määrässä viitisen minuuttia ja valutin. 

Pitsireunaiset letut ovat Bonskun mieleen. 

Vuohenputkista tein piirakkaa Maku-lehden reseptiä mukaillen. Paistoin vuohenputket valkosipuliöljyssä ja laitoin piirakkapohjaan yhdessä Saloniemen juustolan Ensilempi-salaattijuuston ja kirsikkatomaattien kanssa. Tarkoitus oli laittaa myös kevätsipulia, mutta sen unohdin. Halusin tehdä oikein alusta loppuun vuohi-aiheisen piirakan, joten vuohenmaidosta tehty salaattijuusto sopi siihen mainiosti. Ajattelin ensin laittaa muna-kermaseokseen juuston makuista kaurakermaa, mutta sitten ajattelin, että tavallinen (kaura)kerma olisi raikkaampi. Mutta muuten tuo Kaslinkin "juusto"kaurakerma on kyllä mainio tuote, näin vinkkinä. Piirakka oli todella maukasta, mutta ei oikein meidän lasten makuun. Niinpä söinkin sitä tyytyäisenä lounaaksi töissä. 

Oli hauska kerätä ilmaista ruokaa ja varmaan kerään toistekin. Nokkosista pistinkin osan pakkaseen, jotta voimme tehdä hevisauruslettuja toistekin. Ehkä uskaltaudun kokeilemaan myöhemmin vaikkapa maitohorsmaa tai peräti osmankäämiä.

Mitä sinä keräät luonnosta?