Carmen - cohtalokas ciharrin

Näin äitienpäivän kunniaksi ajattelin kertoa minun elämäni kannalta hyvin merkittävästä tuotteesta, Carmen-lämpörullista. Ilmain noita rullia minua ei ehkä olisi olemassakaan! (Okei, oikeasti uskon, että kyseessä on vähän suuremmat asiat kuin kihartimet, mutta ajatuksella on hauska leikkiä).

Punainen täplä kertoo koska rullat ovat kuumat. Silloin se muuttuu tummaksi. 

Äitienpäivään Carmenit liittyvät siten, että näiden avulla minun isäni on isketty. Vanhempieni nuoruudessa  Carmen-rullat olivat hittituote ja äitini pyysi omalta isältään lupaa saada sellaiset. Lupa heltyi, ja äitini sai ylläolevan 20-osaisen rullasarjan. Kuten varmasti monet nuoret(aikuiset) siihen aikaan, vanhempani kävivät tansseissa. Äitini tietysti kiharsi hiuksensa upouusilla, ensimmäistä kertaa käytössä olevilla lämpörullilla. Ja kuinka ollakaan, juuri sinä iltana hän löysi elämänsä miehen, minun isäni. Kuinka romanttista! Kauniilla hiuksilla oli varmasti osansa siinä, että isä haki äitiä tanssimaan. Näin ollen voidaan siis sanoa, että ilman näitä rullia minua ei ehkä olisi. 

THE lämpörullat. Rullia myytiin erikokoisissa pakkauksissa ja oli deluxea sun muuta. Nämä 20 rullaa riittävät mainiosti. 

Äitini rullat toimivat edelleen moitteettomasti. Itseasiassa ne ovat ainot lämpörullat, jotka saavat minun lasimaisen liukkaisiin hiuksiini kunnon kiharat aikaiseksi. Nykyiset rullat ovat aivan liian hellävaraisia. Rullat ovat hieman kellastuneet ja pari kiinnityspinniä on häviksissä, mutta näillä myös minun hiuksiani on väännetty niin vanhojen tansseihin kuin ylioppilasjuhliin. Valitettavasti sillä kertaa kun itse tapasin mieheni, eivät rullat olleet käytössä. Se olisi kyllä ollut varsinainen ympyrän sulkeutuminen! 

Äidin rullat päässä. Rullissa ja kiinnityspinneissä on suloiset pastellivärit: isoissa persikka, keskikokoisissa vihreä ja pienissä vaaleansininen.

Lopputulos ja hiushärpäke. Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

Kun muutin pois kotoa, rullat jäivät vanhemmilleni. Silloin minulla taisi olla sen verran lyhyet hiukset, ettei niitä juuri käytetty. Silloin tällöin kuitenkin kun lähdettiin johonkin juhliin kotikotoa käsin, äiti laittoi lämpörullat päähäni. En tainnut silloin vielä osata laittaa niitä... Viime kesänä kävi kuitenkin onnenpotku (josta kerrotaan myös täällä). Löysimme äidin kanssa erään kirpputorin uumenista lähes täydellisessä kunnossa olevat ja erittäin puhtaat Carmenit vitosella! Tarrapaplarien käytön jälkeen osasin itsekin laittaa ne hiuksiini ja nyt voin kihartaa hiukseni myös kotona! (Enkä ole saanut niistä täitä.)

Kukakohan nämä on joskus omistanut? Joku joka ei osannut laittaa niitä päähänsä todennäköisesti. 

Sen lisäksi, että rullat ovat toimivat, niiden käyttämisessä on tunnelmaa! Niissä yhdistyy hienosti arjen historia, tuotteiden kestävyys ja se, että niillä on ollut niin suuri rooli myös minun elämässäni. Carmen-rullien avulla on varmasti hurmattu monta miestä, niitä on saatu lahjaksi ja samat rullat ovat voineet olla käytössä lähes puoli vuosisataa. Jos haluat lukea niistä lisää, kannattaa katsasta Glorian antiikin huhtikuun 2012 numero, jossa on aiheesta kolumni. 

Hyvää äitienpäivää!