Siihen ei tarvita muuta kuin vähän kaupan viiliä ja maitoa. Kuulemma luomutuotteet toimii paremmin, joten ostin varoiksi niitä. Söin ensin puolipurkkia viiliä ja käytin loput uuden tekemiseen. Maitoa meni vajaa litra. Pieni määrä viiliä siis sekoitetaan maitoon, kulhot peitetään ja jätetään noin vuorokaudeksi huoneenlämpöön. Tuntuu hurjalta, mutta näin se viili vaan syntyy!
Laitoin Koko-kulhojen pohjalle teelusikallisen viiliä. |
Kaadoin maitoa päälle ja vähän sekoitin haarukalla. |
Peitin kulhot elmukelmulla. |
Vajaan vuorokauden (joskus voi mennä pidempään) jälkeen tulos oli tämä: hyvin jähmettynyt viili! |
Annoin viilien jäähtyä jääkaapissa ja sitten söin kanelin ja sokerin kanssa. NAM! |
Ja toinen syy välipalapostaukselle oli tämä:
Sain Susannalta ensimmäisen blogipalkintoni! Kiitos! Oli tosi hienoa saada tämä noin suositulta bloggaajalta.
Kiertopalkintoon kuuluu kiittää antajaa ja laittaa linkki hänen blogiinsa ja laittaa tämä palkinto näkyviin omaan blogiin. Sitten pitää valita 5 lemppariblogia, jolla on alle 200 lukijaa ja pyytää jakamaan palkintoa eteenpäin.
Laitan tämän eteenpäin Nooralle, Minnalle, Nuoruusdiskolle, Turun Tildalle ja Ronjalle. Osalla varmaan todellisuudessa on tuo 200 lukijaa, mutta laitoin lukijapaneelin perusteella.
(P.S. Mikäli ette halua laittaa tätä eteenpäin, ei ole pakko. Olen itsekin tämmöisissä laiska, mutta halusin kuitenkin laittaa teille tämän. Ottakaa tämä silti kiitoksena laadukkaista blogeista, vaikkette laittaisikaan tätä omaan blogiinne).
Hauska otsikko! Ja hyvä idea! Minulla on jääkaapissa maitoa ja viiliä,joten en kirjoita pidempään vaan menen tekemään viiliä. Näytti nääs niin herkulliselta tuo sokeri-kaneli-viili.
VastaaPoistaAva
Hyvä hyvä! Minä pistin ennen usein mustikkarouhetta, mutta kyllästyin siihen. Nyt tuo kaneli-sokeri (tai jotain steviaa tuo kyllä oikeasti on) on parasta.
PoistaMaistuuko stevia lakritsilta niinkuin väitetään? Mulla on 4 viilinalkua keittiössä valmistumassa. Laitoin kermaviiliä siemeneksi, kun sitä sattui olemaan kolme purkkia jääkaapissa.
PoistaNo sitä täytyy laittaa aika vähän, vähemmän kuin canderellea. Kun laittaa vähän, niin se ei maistu lakritsalta. On siinä ehkä pieni lakritsavivahde jos raakana syö. Piti äsken koittaa...
PoistaOoo, kiitos blogipalkinnosta!
VastaaPoistaMiun onkin pitänyt kokeilla tuota viilin tekemistä jo pitempään, mutta aina se on jäänyt. Pitääkin ottaa asia nyt työn alle.
Jk. Siulla on kyllä blogimaailman parhaimmat otsikot! :D
Ole hyvä vaan! Kokeile ihmeessä viilintekoa. Unohdin mainita, että ukonilmalla sitä ei kannata tehdä, koska silloin se ei viiliinny.
PoistaHahah, kiitos otsikkokehuista! Inhosin kouluaineiden ja nykyään esseiden otsikoiden keksimistä, mutta täällä blogissa on paljon helpompaa. Musta sun blogin ostikko on myös loistava.
Kivaa, että löysit tänne! Tervetuloa uudelleen!
VastaaPoistaOhhoh, olen häkeltynyt, kiitos! :) Ja vaikken olekaan vakilukija, niin käyn muuten toisinaan täälläkin kurkkaamassa, ettäs tiedät :P
VastaaPoistaT. Nuoruusdiskon Tuuve
Hahaa, en kertonut tästä suoraan palkittujen blogeissa heti, kun ajattelin kokeilla kuinka moni huomaa ilman.
PoistaMinä olen vaan aivan huumaantunut blogisi nostalgian määrästä, että oli pakko antaa palkinto. :D
Matkakertomuksen toista osaa kannattaa käydä kurkkaamassa, koska siihen tulee viittaus Koululais-lehteen, jota ainakin minä luin 90-luvulla.
Taas niin mainio otsikko!
VastaaPoistaOlen koko elämäni kadehtinut niitä ihmisiä, jotka voivat syödä viiliä. Se näyttää niin ihanalta ja sen tekeminen olisi niin hauskaa, että olisi tosi mukava syödä sitä. Mutta kun ei. Ei kertakaikkiaan ei.
t. VE
Kiitos! Harmi, ettet voi syödä viiliä. Onneksi maailmassa on monia muitakin herkullisia asioita, joita on hauska tehdä!
Poista