Sotkemispäivät

Suhtautumiseni siivoamiseen on kovin ristiriitainen. Toisaalta nautin siitä, kun koti on oikein siisti, sillä silloin koti on kauneimmillaan ja sisustuskin näyttää hyvältä. Kuitenkaan siivoaminen ei ole minulle juuri koskaan prioriteetti numero yksi. Sen edelle menevät esimerkiksi tärkeät juoksevat asiat ja lepääminen. Kuitenkin lepääminen ja asioiden hoitaminen onnistuvat parhaiten siistissä kodissa. Ja tietysti siivoaminen voi mennä prioriteetti ykkösen edelle jos kyseistä prioriteettiä ei ole mukava hoitaa. 

Ei tämä nyt kovin pahalta tietysti näytä, mutta kaikki juuri sen verran vinksallaan, että ärsyttää.

Kotityöt ovat jakautuneet melko tasaisesti: minä järjestelen enemmän tavaroita, mies imuroi ja yleensä pyyhkii pölyt. Minä siivoan vessan ja huolehdin pyykkihuollosta, mutta mies huolehtii tiskeistä. Pyykkihuolto on enemmän minun heiniäni. Mies taas vaihtaa renkaat niin pyöriin kuin autoihin. Sängyn petaa se, joka nousee siitä viimeisenä (eli minä, mutta usein viikonloppuisin mies armahtaa minut hommasta).  Kotitöissä joustetaan tarpeen mukaan. 

Kirjoituspöytä ei kyllä normaalisti ole noin siisti, mutta vaatepinot kasaantuvat uhkaavasti joka tuolinselkämykselle.

Koska minulla on ollut viime aikoina kiire opiskeluissa ja erityisesti vapaa-ajalla (osallistuin erään suuren tapahtuman järjestelyihin), en ole myöskään hirveästi siivonnut. Mies on aina vielä kiireisempi, joten hänenkin hommansa ovat jääneet tekemättä. Niinpä meillä on meidän mittapuumme mukaan ollut sotkuista. Kummallakaan ei ole oikein ollut varaa joustaa. Eikä siivoaminen oikein ole huvittanutkaan. 

Vaikka kuinka olisi tiskikone, se ei auta jos se on täynnä eikä ole aikaa käyttää ohjelmaa. Käsitiskejä ei voi tiskata, kun allas on täynnä muuta ja tiskipöydällä konetiskejä. Pahvitölkkejäkin sen kun kertyy.

Toisaalta tiedän, että meillä on perussiistiä ja moni tuttu on ihaillut, miten siistiä meillä on aina kun meillä käy. Aina ei kuitenkaan tunnu siltä. Olen lapsuuden kodissa tottunut siistiin kotiin ja voin tunnustaa, etten ole yhtä siisti kuin äitini. Toisaalta haluaisin olla siistimpi ja pystyä siivoamaan vähän koko ajan kuten äiti. En tykkää niistä meille kertyvistä ryjäkasoista, joita en kuitenkaan viitsi korjata. Tavaroiden vieminen heti oikeaan paikkaan on ihan liian raskasta. Kuinka joulupukki aina tiesikään kertoa minulle, että lelut jäävät joskus siivoamatta? Toisaalta taas tiedän, että tämä on minun luonteeni, enkä haluakaan muuttaa sitä. Plääh. 

Pyykkikori pullistelee. Onneksi pyykkääminen on ehkä vaivattomimpia kotitöitä. Tosin on siinäkin se lajittelu ja levitys.

Pahinta siivoamisessa on se, ettei se lopu koskaan! Kun on hetkeksi saanut kaiken siistiksi, alkavat tavarat jälleen hiipiä koloistaan väärille paikoille ja pölyä sen kun kertyy. Eilen onneksi saimme hoidettua tiskit ja tavarat suunnilleen paikoilleen, mutta nyt alkaa taas olla siellä sun täällä kaikkea epämääräistä. Tällaista se elämä vaan on. Eikä varmaan helpota, jos joskus on lapsia!

Myös silityskori on jo rähäjtänyt. Onneksi vaatteita riittää silti! Silitän yleensä melkein kaikki vaatteet, mikä tietysti vie aikaa, mutta meidän kone ryppää ne niin totaalisesti. Lisäksi ovat sitten siistimpiä.

Aina kun siivoamaan lopulta ryhtyy, tulosta syntyy melko nopeasti ja helposti. Tietysti eri asia on tehdä perusteellisempaa puunausta, mutta perus arkisiivous on yleensä melko nopeaa ja vaivatonta. Sitten sitä ihmettelee, miten sitä ei ole tullut tehtyä aiemmin. Äidiltä olen kuullut vinkin (ja äiti oli kuullut sen jostain muualta), että jos aikaa ei ole paljon, kannattaa varata aikaa kymmenen minuuttia ja siivota sinä aikana niin paljon kuin ehtii. Olen havainnut tämän taktiikan toimivaksi. Silloin ajan käyttää tehokkaasti hyödykseen, kun haluaa saada siinä kymmenessä minuutissa mahdollisimman paljon aikaiseksi ja kuitenkin voi lopettaa sitten kun se on kulunut. Aina tosin ei malta lopettaa, jos vaikka tiskit ovat kesken. 

Onneksi meillä on kuitenkin kaunis koti, jonka saa suhteellisen vähällä vaivalla näyttämään ainakin kohtuullisen siistiltä. Eikä nyt sunnuntaina pidä liikaa murehtia siivoamisesta, huomenna sitten.

Millainen sinun suhteesi siivoamiseen on?