A cuppa and some petticoat tails

Äitini kävi juuri Lontoossa ja vaikka hän varoitteli, ettei tuliaisille juuri ole aikaa, saimme miehen kanssa kassillisen kaikkea ihanaa ja kivaa. Erityisen suloinen tuliainen oli kirja nimeltä "Miss Hope's Teatime treats". Kirja on aivan käsittämättömän herkullinen ja kirjoitettu ihanan brittiläisittäin. Olin erityisesti nuorempana varsinainen anglofiili ja kirjan myötä tämä piirre nosti minussa taas päätään. 

Kuvissa on vanhoja piirroskuvia ja pieniä koriste-esineitä, muttei silti mitään liikaa.

Kirja lupaa kurkkuleipiä, vaaleita ja kuiduttomia, mutta niin hyviä!

Kirja sisältä toinen toistaan herkullisemman näköisiä makeita ja suolaisia paloja teen kanssa tarjottaviksi. Sormeni oikein syyhyävät jo, että pääsen kokeilemaan niistä muutamia. Ohjeet vaikuttivat myös sen verran yksinkertaisilta, että niitä voi kokeilla vaikka muutamaa kerrallaan ja pitää teekutsut. Erityisesti kurkku-miminttu-mansikka leivät, minikokoiset "english muffinsit" ja skonssit vadelmahillolla jäivät mieleeni. Jokaisen reseptin edellä on pieni hauska kuvaus tai anekdootti. Näin esimerkiksi kuvaillaan English minumuffins -reseptin edellä:

"Johnny 'Boffer' Jenkins is a well turned out gentleman. He knows to acknowle a lady on a tram with a lift of his trylby. He also knows a good egg muddin when he spies one, especially one made with ham, Brittish cheddar and English mustard. Anything else would just not be cricket. "

Yksi resepti päättyy tarjoiluehdotukseen: "Serve with a jug of euphemisms on the side." Päättelimme, että tämä tarkoittaa sitä, että teepöydässä on puhuttava sivistyneesti eli vähän kierreltävä liian suoria ilmauksia. Kirjaa lukee ihan ilokseen, vaikkei yhtään reseptiä ikinä toteuttaisi. Ja totta kai aion toteuttaakin! Kun pidän teekutsut, niin tee tarjoillaan tietysti värikkäästä teeastiastostani. Ei ihan englantilaisia ruusuja, mutta totta kai minunkin tyylini täytyy näkyä!

Ready for afternoon tea.

Ennen kuvan ottamista yksi suklaalevy oli jo ehtinyt teille tietämättömille. 

Koska viikolla on kiire, enkä ole ehtinyt vielä kokeilemaan kirjan ihania herkkuja, on tyydyttävä muuhun. Onneksi äiti toi matkalta myös syötävää. Suklaat tosin ovat jo paremmissa suissa, kuten osa kekseistäkin. Yksi tuliaisista oli kokonainen kuivattu maissintähkä, josta tulee siis popcornia! En tiedä koska raaskin käyttää sen, mutta jonain päivänä uteliaisuus kyllä voittaa. 

Karkkiksen teevalikoimaa. Vaikuttaakohan pakkausten kauneus myös teen makuun?

Tee-himoon sentään löytyy lääkettä helposti! Jos minun tekee viikolla mieli jotain lämmintä juomaa, otan yleensä teetä. Kahvia juon vain aamuisin ja viikonloppuisin. Olen kovin tykästynyt Clipperin teevalikoimaan, joka onkin mittava. Sen lisäksi, että teet ovat hyviä, ne ovat myös kaunis sisustuselementti keittiössä. Uusia makuja kokeillessa voi aina myös miettiä, miten paketti sopii sarjaan. 

Ehdoton suosikkini on piparmintulla maustettu valkoinen tee ja toiseksi tulee vadelmalla maustettu. Myös mustat teet ovat laadukkaita ja pienestä määrästä tulee voimakas maku. Vaikka teet ovat hyvälaatuisia ja monet maut todella hyviä, kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä onnistuneita. Esimerkiksi appelsiini-kookos ei vaan ole minun makuuni, kuten myöskään ei vaniljalla maustettu valkoinen tee. Sitruuna-nokkosteehenkin olen kyllästynyt. Silti jaksan kokeilla uusia makuja uusien suosikkien toivossa. 

Piparminttu-valkoinen tee oli loppu, joten kuvaan pääsi ystäväni tekemä vihkonen. 

Kuten jo city-hippipostauksessani mainitsin, joskus laitan tuoreita mintunlehtiä kiehuvaan veteen. Idean sain jostain blogista. Siitä tulee mukavan mietoa "minttuteetä", joka ei tosin uuden kirjan mukaan ole teetä laisinkaan. Samaa voisi varmaankin kokeilla sitruunamelissalla. Taidankin mennä keittämään kupin jotain hyvää teetä tai "teetä" iltapalan painikkeeksi.

Lisää teevalikoimaa kauniin värisissä purkeissa. 

Mitä kuumia juomia sinä juot? Oletko tee-ihmisiä vai kuluuko kahvia kuppikaupalla?