Persoonallinen, ajaton ja trendikäs koti

Olen viimeaikoina pohtinut sitä, mikä oikein on persoonallinen koti ja onko meillä sellainen. Usein olen kuullut  ystäviltä ja tuttavilta kehuja persoonallisesta kodistamme ja joka kerta ne lämmittävät mieltä. Siihen tietysti liittyvät suuresti myös kotimme upeat puitteet, joissa melkein mikä vaan näyttää hyvältä. Sisustuslehtiä lukiessa minulla on usein vähän kaksijakoiset fiilikset. Toisaalta riemastun, kun näen jonkun toisen hienossa kodissa jotain samanlaista kuin meillä on. "Jee, me ollaan tyylikkäitä ja muodikkaita!" Samalla kuitenkin tajuan aina, että jos sisustuslehdet pullistelevat samanlaisia sisustusratkaisuja kuin meillä, niin ei meidän koti ole kyllä kovin persoonallinen.

Recently I've been pondering what makes a home unique. Many people have called our style unique and individual. However, as I browse through Finnish interior design magazines I see homes with very similar ideas and even furniture. Our home is very much like many hip and trendy homes of the 2010s. But maybe it's not worth mulling over whether our home is unique or not, as long as we love it and feel that it's just right for us. 

Tämäntapaisia kauniita sohvapöytiä näkee sisustuslehdissä pilvinpimein. Usein ovat tosin tanskalaisia, toisin kuin tämä meidän yksilö. 

Lähikuvaa persoonallisista pääsiäiskoristeista. Harva koristelee kaukosäädin-astiansa.

Usein ajattelen tekeväni juuri oman tyylisiäni sisustusraktaisuja. Kuvittelen keksiväni jokun jutun itse, kun näen sellaisen netissä tai jossain yksittäisessä sisustuslehdessä. Sitten yhtäkkiä huomaan, että lehdet ja netti pullistelevatkin vaikkapa erivärisiä pinnatuoleja keittiönpöydän ympärillä. Värit ovat ehkä se selkeästi persoonallisin juttu meidän kodissa. Vaikka sisustuslehdissä on alkanut näkyä yhä enemmän värejä, taitaa tämmöinen monivärinen koti olla silti vähemmistössä. Minä käytän aina omia lempivärejäni, enkä juuri mene muotivirtausten mukana. Tietysti omat mieltymyksetkin muuttuvat vuosien saatossa, mutta toistaiseksi en ole huomannut lempivärieni kulkevan trendien mukana. 

Karkkisvärejä kiteytettynä trendikkäisiin blogipalloihin.

Nykyään on suosittua yhdistellä uutta ja vanhaa luovasti. Sisustuslehdissä puhutaan usein kerroksellisuudesta ja siitä miten uuden ja vanhan yhdistäminen on persoonallista. Mutta onko se sitä, jos kaikki tekevät niin?Pidän kovasti tästä trendistä ja vanhat huonekalut miellyttävät omaakin silmää. Lisäksi mukana on myös kierrätys-ulottuvuus, mikä on tietysti nykymaailmassa aina suotavaa. En kyllä haluaisi että tämä trendi menisi ohi. Minusta on ihanaa, kaunista ja järkevää yhdistellä eri vuosikymmenten huonekaluja. Mutta tulevatko 80- ja 90-luvun heppoiset huonekalut ikinä muotiin?

Karkkiksen ja miehen kodissa yhdistetään vanhaa uuteen. Piuhat piristävät vanhan kirjoituspöydän ilmeen moderniksi.

On helppo naureskella vanhoille valokuville, miten kasarilta, ysäriltä, 70-luvulta jne. ne näyttävät. Miten joku on voinut tykätä tuollaisita huonekaluista tai väreistä? Tai vaihtoehtoisesti: miksei edelleen sisustettaisi noin tyylikkäästi? Vaikka edellisten vuosikymmenten ratkaisut tuntuisivat kuinka käsittämättömiltä, ne ovat olleet silloin hienoja ja tyylikkäitä," ajattomiakin" ehkä. Joskus haluaisin, että osaisin sisustaa kotini juuri siihen omaan tyyliini niin, että se näyttäisi vielä vuosikymmenten päästä hyvältä. Se ei kuitenkaan taida olla mahdollista, vaan aina jokin asia huutaisi 2010-lukua (ja meidän kodissa aika monikin asia). Toisaalta, ehkä se ei ole edes tavoiteltavaa, sillä oikeastaan on hauska ihastella tai kauhistella vanhoja sisustutrendejä. 

Eriväriset pinnatuolit - NIIN 2010-lukua!

Joku voisi sanoa tähän, että ei sitten pidä seurata trendejä, jos haluaa ajattoman ja täysin persoonallisen kodin. Väitän, että se ei ole täysin mahdollista jos haluaa uudistaa sisustustaan. Uskon, että sisustutrendit näkyvät väistämättä jollain lailla kodeissamme, vaikkei niitä tietoisesti seuraisikaan. Silmä vaan tottuu tietynlaisiin asioihin. Osittain kyse on tietysti siitä, mitä kaupat meille tarjoavat. (Sisustamalla pelkällä antiikilla saa kyllä kodin, joka ei hetkahda trendeistä, mutta en taas itse tällaista kotia haluaisi.) 

Pupsu, Pörö, Purppis ja Hihu tuossa alareunassa tuovat persoonallista otetta makuuhuoneeseen. Huomatkaa uusi, muodikkaan neonpersikka jakku krimpelemekon yllä. 

Näiden pohdiskelujeni päätteeksi totean, että ehkä sillä ei oikeastaan ole väliä onko koti kuinka persoonallinen. Jos se on omasta mielestä viihtyisä ja kaunis, niin eikö se ole sittenkin tärkeintä? Ja eihän mikään koti ole toisen kopio. Jokaisessa kodissa on jotain persoonallista ja erilaisten tyylien kirjokin on valtava. Ehkä nyt vaan nautin tästä 2010-luvun persoonattoman persoonallisesta ajattoman trendikkäästä kodistamme ja lakkaan miettimästä liikoja.

Mikä tekee sinun mielestäsi persoonallisen kodin?