Vaiherikas pääsiäinen

Huh, vihdoin kotona! Olemme viimeisen viiden päivän aikana matkustaneet akselilla Turku-Mikkeli-Joensuu-Rauma-Turku. Olo on kovin huojentunut, vaikka reissu oli kaikinpuolin mukava. Viime vuonna vietimme pääisäistä melko rauhallisissa tunnelmissa lapsuuden kotikaupungissamme. Tänä vuonna päätimme poiketa perinteistä ja lähteäkin vierailemaan Joensuussa (tai oikeastaan eräässä lähikunnassa) miehen mummia katsomassa. Pysähdyimme puolimatkan krouviin Mikkeliin ja lopuksi piipahdimme vielä Raumallakin.

This year we spent our Easter travelling. We visited my husband's grandmother who lives near Joensuu in Eastern Finland. On Good friday we went to church. We also went cross-country skiing, which was lovely. The snow sparkled in the sunshine. Yesterday we drove seven hours to visit our parents in the Western Finland. It was woth it: we went to church, ate and spent time with our loved ones which are pretty much the most important things in our lives. But now it's nice to be back home again!

Pakollinen kukkakuva tähän alkuun.

Käymme Itä-Suomen reissuilla kerran pari vuodessa, koska matka yksinkertaisesti on niin pitkä ja elämä kiireistä. Aina tuntuu siltä, että vähän useammin voisi käydä. Onneksi pääsimme kuitenkin nyt katsomaan miehen isoäitiä. Perjantaina kävimme Joensuussa pitkäperjantain hartaushetkessä ja hiihtämässä. Aika kului kuin itsestään, vaikka mitään ihmeellistä ei tehty.

Talokin on söpö kuin valkosuklaakakku!

Koska tiesimme ajavamme käytännössä koko sunnuntaipäivän, söimme pääsiäisaterian vähän etukäteen. Joensuussa on pieni ihastuttava ruokapaikka ja kahvila nimeltä Hyve & pahe. Paikkaan kannattaa tutustua, jos sinne päin osuu. Olemme käyneet siellä nyt melkein joka reissulla. Hyveestä saa wokkeja ja salaattipöydän ja Paheen puolella on herkullisia suklaakakkuja ja kahvila. 

Koska wokeissa oli vähän jonoa, valitsimme nälissämme antipasta-buffetin.

Näillä annoksilla sai vatsat hyvin täyteen!

Pääsiäiskahvit nro 1.

Lauantaina ehdimme vähän kierrellä kaupoissa. Minulle on tullut perinteeksi käydä ainakin Joen langassa, mutta tällä kertaa en löytänyt mitään. Sovittelin myös joitain kevätvaatteita ja siinä ohessa kävikin pieni katastrofi. Hametta sovittaessani minun piti ottaa nahkasaappaat pois jalasta, mutta yhtäkkiä niiden vetoketju juuttui kiinni. Yritin saada saappaan pois avaamatta vetoketjua, mutta eikös se revennytkin kokonaan auki! Kuljin kauppakeskuksen läpi toinen saapas roikkuen, kunnes mies keksi antaa minulle heijastinnauhansa sen ympärille. Suutarit olivat tietysti kiinni, joten kuljin sitten pari seuraavaa päivää tyylikkäät neonkeltaiset nauhat saappaan ympärillä.

Tässä näette myös uudet hauskat pilkkufarkkuni. Myöhemmin lisäsin vielä omankin heijastimeni saappaan ympärille. Hyvin piti!

Mies ja uudet nano-pertsat

Odotimme reissulta myös hyviä hiihtokelejä. Nyt on täällä etelässäkin saanut hiihdellä sydämensä kyllyydestä,  mutta silti oli mahtavaa päästä vielä oikein kunnon hangille. Mieskin hankki perinteisen sukset, joten vähän matkaa hiihdimme yhdessäkin. Aurinko paistoi useimmiten upeasti ja muutenkin maisemat olivat virkistävän erilaisia.  Luksusta oli myös se, että pääsimme saunaan hiidon jälkeen, koska meillä ei sellaista ole.

Upea kevättalven auringonlasku.

Eilen ajelimme vielä Raumalle ja illalla pääsimme syömään rääppeitä vanhempieni pääsiäispöydästä. Mitään sen ihmeellisempää emme tehneet, mutta mukavaa oli. Ei kai perheen kanssa aina kuulukaan olla mitään ihmeellistä! Tänään, toisena pääsiäispäivänä, kävimme myös pääsiäiskirkossa. Olimme harkinneet ortodoksiseen yömessuun menemistä Joensuussa, mutta seuraavan päivän ajomatka sai meidät toisiin ajatuksiin. 

Kävimme pitkästä aikaa Rauman Pyhän ristin kirkossa.

Kirkon ulkopuolella oli päiväkotiryhmien tekemiä pääsiäiskoristeita. 

Pääsiäiskoristeissa on aina ihania värejä! Jouluväreissä ollaan paljon rajoittuneempia. 

Vaikka "virallista" pääsiäisateriaa emme tänä vuonna syöneetkään, eivät vatsamme jääneet tyhjiksi. Molempien vanhempien luona saimme herkulliset ateriat ja pääsiäiskahvit. Kakkujakin tuli loman aikana syötyä neljää sorttia! Lisäksi saimme varmaan kahden viikon ruuat mukaankin. 

Pääsiäiskahvit nro 2. Anoppilassa oli key lime pieta. 

Pääsiäiskahvit nro 3. Kakuista vain toinen pääsi kuvaan. Minä varastin yhden munan tuolta pesästä.

Sellainen pääsiäinen oli meillä tänävuonna. Hyvää pääsiäisen jälkeisen arjen alkua!