sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Voi, mitkä synttärit!

Sillävälin, kun Madeleine ja Chris juhlivat häitään, meillä täällä Turussa juhlittiin toista tärkeää juhlaa. Äitini täyttää vuosia ja sen kunniaksi menimme vanhempieni kanssa syömään oikein hienosti. Minä ja äiti olimme molemmat haaveilleet ravintola Smöristä, joten juhlan kunniaksi varasin sieltä pöydän. Käymme todella harvoin syömässä noin hienoissa ravintoloissa ja siksi juhlaillallinen tuntuikin erityisen hienolta. 

Kippis! Näyttää kuin kaikilla olisi eriväristä juomaa, mutta todellisuudessa kaikissa paitsi yhdessä on samaa.
Juhla alkoi meiltä kotoa. Kun vanhempani astuivat ovesta sisään, aloitimme laulamalla onnittelulaulut djemben säestyksellä. Sen jälkeen joimme lasit kuohuvaa ja annoimme äidille syntymäpäivälahjan. Äitini oli toivonut Saara Hopean näppyläkulhoa. Olin jo aikeissa ostaa sen, kun huomasin eräässä osto- ja myyntiliikkeessä Nanny Stillin Harlekiini-kulhon. Olemme usein äitini kanssa haaveilleen sarjasta, mutta emme ole raaskineet ostaa. Päätin yllättää äidin, sillä ajattelin että näppyläkulhon hän raaskisi ostaa itsekin.Äitini tosiaan pääsi yllättymään, kun kuplamuovista paljastuikin Harlekiini!  

Unohdin kuvata lahjan, joten äidin piti kuvata astia ja lähettää kuva minulle.
Äidille maalaamani kortti. Leinikki-kortti on samalla myös syntymäpäiväkukkakimppu. 

Vaihdoimme juhlavaatteet ylle ja suuntasimme jokirantaan. Smör on tunnelmallinen ja tyylikäs paikka, mutta ei ollenkaan hienosteleva. Palvelu oli välitöntä ja ystävällistä. Ruokalista oli herkullisen kuuloinen ja vaihtoehtoja oli juuri sopivasti. 

Ai että kun minulla on hyvä ryhti!
There's no such thing as free "keittiön tervehdys". 



Kun olimme tilanneet ruoat, tarjoilija toi leipää ja "keittiön tervehdyksen" eli pienen shotin gazpachoa. Keitto oli oikein virkistävää ja herkullista. Minusta siinä oli jännä makea vivahde, vähän mansikkainen. Jäi kuitenkin kysymättä, mitä keitossa oli makua tuomassa tomaatin lisäksi. 

Paahdettua hevosen fileetä, parsaa ja viiriäisen muna
Alkupaloiksi tilasimme kaikki hevosen sisäfileetä. Keväisen hevosenlihakohun jälkeen vaihtoehto sai minut uteliaaksi. Ja herkullistahan se oli! En harmikseni muista mitä kaikkea muuta annoksessa oli, mutta ainakin tuo oranssi tomaattinen kastike oli herkullista ja sopi lihaan mainiosti. Tämä annos oli ehkä suosikkini illallisen annoksista. Olen alkupalaihmisiä, ne ovat melkein aina parhaita. 

Wanhantuvan ankkaa, Viskilän kukkoa ja tummaa pippurikastiketta.
Pääruoaksi minä ja vanhempani valitsimme ankkaa ja kukkoa. Höysteenä oli korvasieniä ja myös tuossa etualalla olevassa soseessa oli korvasientä. Annos ei näyttänyt kovin suurelta, mutta siinä oli loppujen lopuksi melko paljon syötävää. Tämmöisissä hienoissa ravintoloissa parasta on se, miten monenlaisia yhteensopivia makuja lautaselta löytyy. Niitä voi yhdistellä oman maun mukaan monin eri tavoin. 

Mies halusi olla erilainen ja tilasi kuhaa. Annos näytti todella herkulliselta ja minuun meinasi iskeä annoskateus. Onneksi sekä ankka ja kukko maistuivat! Kalakin kuulemma oli todella hyvää. 

Päivän kala, varhaisperunaa ja tummaa yrttioliivikastiketta. 

Jälkiruokia valitessa tuli vähän enemmän hajontaa. Me naiset otimme molemmat Sitruunaverbenavanukasta, mantelia ja kallioimarrejäätelöä. Erityisesti tuo jäätelö kiinnosti minua, sillä muistan yhden lapsuuden leikkipaikkani kallioimarteet. Perheen miehet valitsivat paahdettua valkosuklaata, douglaskuusi-moussea ja raparperisorbettia. Heitä puolestaan kiehtoi tuo kuusi-mousse. 

Paahdettua valkosuklaata, douglaskuusi-moussea ja raparperisorbettia. Tuo vasemmanpuoleinen valkoinen juttu on macaron-leivos, joka tuli kuvattua vähän huonosti. Kuva piti räpsäistä nopeasti, ennen kuin annos alkoi huveta. 

Jälkiruoatkin olivat oikeita makuelämyksiä, joskin osa mauista oli hieman liian erikoisia minun makuuni. Tuo vihreä vaahto (en muista mitä se oli) maistui mielestäni vähän liian saippuaiselta. Myös kallioimarrejäätelön maku oli erikoinen, mutta kuitenkin miellyttävä. Vanukas  ja nuo pienet kakkuset olivat suosikkini tästä annoksesta. Miehet eivät eritelleet annoksiaan yhtä tarkkaan, mutta kuulemma raparperi oli raikasta ja mousse tosiaan maistui miedosti kuuselta ja oli hyvää. 

Sitruunaverbenavanukasta, mantelia ja kallioimarrejäätelöä

Oli tämmöinen hieno syöminen aika elämys! Oli hauska viettää synttärit vaihteeksi näin. Minulla on pieni ydinperhe, mutta sitäkin tärkeämpi! Onnea äiti ja kiitos viimeisestä!

10 kommenttia:

  1. Kiitos teille ihanasta yllätyslahjasta, kortista ja aivan täydellisestä djemben säestyksellä lauletusta onnittelulaulusta.

    Kannatti todella mennä Smöriin syömään. Joka annos oli elämys sekä visuaalisesti että makujen puolesta.

    Oli ihanaa viettää synttäriä teidän kolmen kanssa. Rakastan teitä kaikkia niin.

    Äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, eipä kestä! Toivottavasti lahja kuitenkin kestää.

      Tosiaan, olin niin makujen huumassa, etten analysoinut annosten visuaalista puolta tässä ollenkaan!

      Poista
  2. Ihanat synttärit olitte järjestäneet. Onnea äidillesi! Smööriin täytyykin käydä tutustumassa.
    VE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Smör oli kyllä tutustumisen arvoinen paikka. Vaikka meillä ei kyllä ole varaa ryhtyä ihan kanta-asiakkaiksi kuitenkaan.

      Poista
  3. Onpas kauniita annoksia! Ja upeat juhlat! Paljon onnea vielä äidille jälkikäteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annosten värit ja asetelmat oli kyllä mietitty viimeisen päälle. Nyt kun niitä voi vaan ihailla kuvassa, huomaa vielä paremmin kaikkia yksityiskohtia.

      Poista
  4. Ooh mitkä synttärit! Minäkin haluaisin onnittelulaulut djemben säestyksellä. :) En ole koskaan käynyt Smörissä, mutta annokset näyttää niin huikeilta, että joskus täytyy sinne päästä. Onnea äidille!

    MB

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Djembe oli hyvä lisäys perinteisiin lauluihin.

      Smör on tutustumisen arvoinen paikka ja sopii varsinkin tällaisiin erityisiin juhlahetkiin.

      Poista
  5. Hienolta näyttää juhlat, yllätyksineen päivineen.
    Minä olen käynyt Smörissä muutaman kerran, edullisemmin siellä saa herkuteltua lounasaikaa. Suosittelen.
    Pari kertaa olen käynyt kuitenkin päivällisaikaan, ensimmäisen kerran omana valmistujaispäivänäni ja toistamiseen tänä keväänä, kun serkku vei minut sinne synttärilahjana.:) Aivan tosi herkullista ruokaa kyllä ja sijainti on ihan huippu!
    Tuo kuvien ottaminen annoksista on mustakin hyvä idis. Olen viime aikoina useimminkin ottanut ravintolassa kuvia, usein kun käy niin että jo seuraavana aamuna on ehtinyt unohtaa osan annoksista! Näin käy ainakin niiden keittiön tervehdysten kanssa.

    Hauskaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  6. Lounasta voisi joskus kokeilla, kiitos kun vinkkasit!

    Valokuvissa annokset näyttää melkein yhtä hyviltä kuin oikeastikin. Joskus mietin, että onko sopivaa kuvata koko ajan ravintoloissa, mutta nykyään sitä tekee kaikki. Ja vaikka ei tekisikään niin ihan turhaan sellaista mietin.

    VastaaPoista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.