Kotossi mukulkivejä

Uskokaa tai älkää, mutta aloitin tämän postauksen kirjoittamisen 26.1.2012 eli tämän oli tarkoitus olla ehkä kolmas postaukseni. Niin se vaan sitten jäi ja nyt kun mietin kuumeisesti, mistä seuraavaksi kirjoittaisin, mieleeni pälkähti suklaa, tarkemmin sanottuna rocky road -suklaaherkku. Kyllä nyt jokaisessa hömppä-lifestyle-blogissa pitää kerran tehdä rocky roadeja. Aloin blogiurani alussa kirjoittaa aiheesta postausta, mutta jostain syystä en saanut sitä valmiiksi. No, näin reilu puolitoista vuotta myöhemmin on hyvä jatkaa!

I was craving for something chocolaty tonight so I made rocky roads with salted and unsalted peanuts and mini-marshmallows. The bumpy texture reminds me of the cobblestone roads of my hometown Rauma. I tried tempering the chocolate but didn't quite succeed. Nevermind that, it's delicious anyway.

Ainesosat yhdessä kuvassa. Toiset pähkinät on suolaisia, toiset ei. 

Rocky roadin perusainesosa on siis suklaa, jonka joukkoon tulee reseptistä riippuen esimerkiksi vaahtokarkkeja, (suola)pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, keksinmuruja ja niin edelleen. Olen aina ajatellut, että rocky road nimitys tulee siitä, että kyseinen herkku (vai leivos?) näyttää vähän mukulakiviseltä kärrypolulta. Wikipedia kuitenkin väittää, että nimi tulisikin jostain Australian kultakaivostyöntekijöiden kivisistä teistä. Pöh, uskoisikohan tuota.

Vuoden 2012 rockyroadeissa oli värikkäitä vaahtokarkkeja, Unohdin tällä kertaa herkkuni, macadamiapähkinät. 

Raumalaisesta rocky road-palat ainakin muistuttavat erehdyttävästi mukulakivikatuja. Taidankin nimetä palat uudelleen mukulakiviksi. Olenhan lanseerannut blogissa jo ainakin jippiipiiraan (whoopiepie), sukluran (brownie) ja mahdollisesti myös mössökän (smoothie). Raumalaislapset muuten jostain syystä usein taivuttavat kivi-sanan monikon "kivejä". En ole törmännyt ilmiöön muualla, joten se pääsi otsikkoon muistuttavaan rauman giälen riisutusta nykyversiosta. 

Kura on vähän roiskunut kirjaville mukulakiville. Vuoden 2012 versioita nämäkin.

Kurkkasin Joy of baking -sivuston reseptiä, vaikkei rocky roadeihin, eikun siis mukulakiviin, varsinaisesti reseptiä tarvitse. Yritin kuitenkin epätoivoisesti temperoida suklaan, jotta siitä ei tulisi sellaista harmaata jäähtyessään. Sulamaan laitettiin ensin noin 2/3 suklaasta. Koitin paistomittarilla mitata suklaan lämpötilan ensin 48 asteiseksi, mutta se kipusikin huomaamattani yli viiteen kymmeneen. Sitten loput suklaat sekoitettiin jäähdyttämään massaa noin 32 asteiseksi, mutta sain massan vain noin 40 asteiseksi. Aika näyttää onnistuiko temperointi. 

Leikattuja mukulakiviä. Lähikuvasta näkee, että temperointi ei ainakaan ihan täydellisesti onnistunut.

Tammikuun 2012 versiossa ladoin pähkinät ja vaahtokarkit vain suklaan päälle, enkä sekoittanut niitä. Lopputulos oli kauniimpi, mutta vähemmän mukulakivimäinen kuin sekoituksen avulla. Kun ainekset sekoittaa, "roskat" saa myös helpommin pysymään suklaassa, joten pähkinät sun muut eivät tipu pois ennen kuin päätyvät suuhun. 

Mukulakiven anatomia. Nyt tuo suupala on jo hävinnyt.

 Näitä on hauska ja helppo tehdä. Minä pidän erityisesti suolapähkinöistä tuolla suklaan sisällä. Ne taittavat muuten niin makean herkun makua. Macadamiapähkinöitä olisi kyllä pitänyt ostaa, ne tekevät tästä oikein erityisherkkua. Näillä eväillä jaksaa työviikon kevyesti loppuun!

Nämä säilyvät kuulemma viikon pari ilmatiiviissä rasiassa. Puoltatoista vuotta ne eivät kuitenkaan säily ja nuo ovat jo kauan sitten syöty pois.  Onneksi on uusia tilalle.

Toivottavasti en nyt aiheuttanut kauheaa suklaanhimoa lukijoille! :) Vaikka sehän on ihan suotavaakin välillä.