perjantai 4. lokakuuta 2013

"What is blogging but life with the dull bits cut out"

Lisäsin otsikon hieman uudelleen muotoillun Alfred Hitchcockin sitaatin sivupalkkiin viime viikolla. Alkuperäisessä sitaatitta puhutaan draamasta, mutta mielestäni tuo oivallus sopii hienosti myös blogimaailmaan. Sitähän tämä aika pitkälti on, että kerrotaan ne jutut, jotka haluaa ja rajataan tylsät kohdat pois. Kauaa ei varmaan ketään huvittaisi lukea uudestaan ja uudestaan, miten joka päivä istun koneen ääressä lukemassa miljoonatta kertaa samoja artikkeleita läpi, miten paljon selaan Pinterestiä siinä lomassa, montako riviä sain aikaiseksi ja montako kertaa kävin vessassa. Tai että millaisia murheita ehdin tänään kehitellä pääni sisällä tylsien hetkien aikana, tulevaisuudessahan voi tapahtua vaikka mitä kamalaa. 

Tällä hetkellä iloitsen erityisesti näissä maisemissa asumisesta. Meidän oma pieni "central park".

Kallioilta voi löytyä asioita, jotka saavat hymyn huulille. Jännä miettiä, kuka tuon on joskus kaivertanut. Huolellisuudesta ja jäkälästä päätellen siitä on aika kauan.

Tai mistä minä tiedän, ehkä joku haluaisikin lukea edellä mainituista asioista ja elämän ikävistä ja tylsistä puolista. Minä vaan en halua kirjoittaa niistä. Tänne blogiin haluan koota asioita, joista tulen hyvälle mielelle, rajata tänne kaiken kauneuden ja ilon (no, ihan kaikkia ilonaiheita en tietysti jaa, mutta osan). Olen peruspositiivinen ihminen, joten se on myös luontaista minulle. Blogin avulla itsekin muistaa kaikki kivat asiat ja pientenkin huomaa pieniä arjen iloja, mikä puolestaan vaikuttaa onnellisuuteen.  Vielä parempaa, jos joku toinenkin tulee hyvälle mielelle lukiessaan tätä blogiani. 

Talot sointuvat syksyn väreihin.
Koti on minulle tärkeä paikka, joten siksi keskityn paljon siihen liittyviin asioihin. Tykkään kiinnittää pieniin kauniisiin juttuihin huomioita, koska se piristää päivää. On myös hauska jakaa hyviä löytöjä, joita voi löytyä ainakin kirppiksiltä, omien kaappien kätköistä, uutena tai vaikkapa roskalavalta. 

Raikas syysilma piristää mieltä. Viime syksynä oli paljon sateisia päiviä, nyt on saanut nauttia kirpeistäkin säistä.

Blogin kirjoittaminen on myös hyvä harrastus. Olen kehittynyt valokuvaamisessa ja montaa asiaa tulee tarkasteltua vähän eri kantilta. Voisiko tästä blogata? Mitä tästä kirjoittaisin? Tulee vähän vahingossa myös keskityttyä asioihin eri tavalla. Minusta on hauska pyöritellä mielessäni erilaisia lauseita ja otsikkovaihtoehtoja. Parhaat jutut syntyvät kyllä yleensä aika intuitiivisesti ja hetkessä. En käytä kirjoittamiseen kovin paljon aikaa, enkä juuri hio tekstejä. Tämä ekhä nkyy välilllä tesktissä.

"Naapurin kummitustalo" puiden katveessa.

Blogin kautta sain myös eilen hauskan kokemuksen. Sain kutsun Turun taidemuseon näyttelyiden avajaisiin. Päätin käydä kokemassa vähän kulttuurihuumaa. Käyn muutenkin aika säännöllisesti taidemuseossa, joten ajattelin, että mikä ettei tämmöinenkin olisi kiva kokea. Olen ollut pari kertaa pienten näyttelyiden avajaisissa, mutta en tällaisissa isoissa.Vitsailtiin kavereiden kanssa, että minua ei ainakaan tunnista, koska naamani edessä ei ole isoa sydäntä. Tykkäsin erityisesti museon kokoelmista kootusta näyttelystä sekä Studion Odottaa myrskyä -installaatiosta.

Taideinstallaatioita koteihin: hain varastosta talvivaatteet tuulettumaan.

Mukavaa on tietysti myös, jos joku hyötyy jotain blogistani. Tarkistan aina silloin tällöin, millaisilla hakusanoilla tänne on löydetty. Kirjoitan hauskimmat ylös ja listaan tähän nyt parhaat. Aina ei ole googlettaja tainnut löytää haluamaansa minun blogistani.

Hassu juttu laulun sanat - Onhan täällä välillä hassuja juttuja, mutta ei kai minusta sentään laulua ole kirjoitettu

Triffidien kapina - Tästä juuri olen kirjoittanut, mutta luulen, että hakijan ovat pettyneet löytäessään ihmissyöjien sijaan kesäkurpitsan taimia

asbesti + löydöt - Toivottavasti ei meillä kuitenkaan. 

virkattu tuoli - mahtaisiko olla kovinkaan kestävä? Tai ehkä, jos virkkaa yhtä tiukkaan kuin minä ala-asteella

shampoopullo sisustukseen sopivaksi - Olen kyllä tuunannut xylitoliautomaatin, mutta ehkä jätän shampoopullot sikseen. Tai ehkä tämän innoittamana voisin kokeilla!

pienet muriaanit reseptit - Kuulostaa aika poliittisesti epäkorrektilta reseptiltä. Meiltä löytyy vain poliittisesti epäkorrekteja lakumuriaanien kuninkaita

kylpyhuone spatunnelma - Tervetuloa meidän suihkulla ja WC-istuimella varustettuun pyykkitupaan.

pizzakivi leipä karkki - Veikkaan, ettei kannata leipään laittaa niitä karkkeja. Vai pitäisikö kokeilla? Se sopisi tuonne "hulluihin projekteihin". Karkkisleipä!

aikarkkii roskalava - Ah, mikä kunnia tulla yhdistetyksi roskalavaan! Toivottavasti hakija ei kuitenkaan halua siirtää blogia virtuaaliselle roskalavalle.

kurpitsan kilohinta 2013 - Sama kuin 2012 eli noin 2€/kilo. Mutta jos ostaa neljänkymmenen kilon kurpitsan, niin se on sitten jo 80 euroa. 

Emäntä jätti ne fileet tänne ylähyllylle - ?!?!?!?! Kuulostaa siltä, että kylmäketju on tainnut katketa.


Iltatunnelmia. Liikenteen valot näkyivät hauskasi puiden katveesta, mutta sitä en onnistunut ikuistamaan.

Tällaisia sekalaisia blogipohdintaoja tällä kertaa. Välillä on ehkä hyvä analysoida omia kirjoituksiaan, vaikka pitääkin tällaista hömppä-lifestyleblogia. Toivottavasti te lukijatkin saatte tästä blogista irti ainakin iloa! Voisinkin tähän pohdintojen perään kysäistä, onko jotain tiettyä aihealuetta, josta haluaisitte lukea täällä blogissa?

15 kommenttia:

  1. Blogistasi tulee aina hyvälle mielelle. Mielstäni se ei näin ollen ole hömppää ollenkaan, vaikka sellaista sanaa tuossa käytit! Uskon, että kaikki järkevät lukijat ymmärätävät, että blogin kirjoittajan elämässä on sekä iloja että murheita, niinkuin kaikilla ihmisillä, vaikka itse blogissa olisi niitä vain iloisia juttuja. On hyvä, että blogeja on erilaisia. Esimerksi jotain tiettyä sairautta sairastavan blogista muut samaa sairastavat voivat saada arvokasta vertaistukea. Taas tällainen iloblogi saa lukijansa hyvälle mielelle ja sekin on tärkeää elämässä!

    Tuosta näyttelyavajaisesta tuli mieleen, että voisit esitellä paikkakuntasi museoita ja näyttelyitä aina silloin tällöin. Siitä voisi innostua itsekin lähtemään jotain katsomaan.

    Hämmästyin, kun kerroit, että et juuri hio tekstejä. Minä kirjoitan blogini tekstin aina ensin wordillä ja pohdin ja mietin sanoja ja lauseita tuntitolkulla ennenkuin uskallan painaa julkaise-nappia!

    Hassuja hakusanoja! Miten ihmeessä emännän hyllylle jättämät fileet liittyvät Karkkiseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että täällä tulee hyvälle mielelle! Niin, ei hömppä välttämättä ole ollenkaan turhaa ja pinnallista, koska hyvä mielikin on tärkeä asia. Ehkä sana hömppä saa ajatukset helposti väärille urille.

      Silloin tällöin olenkin maininnut jotain museokäynneistäni, mutta niistä on sikäli hankala blogata, että harvassa paikassa saa kuvata. Täytyy kuitenkin skarpata, että raportoisi niitä käyntejä tännekin.

      Minä joudun muuten hiomaan niin paljon tekstiä, eli gradua, ettei blogitekstien hiominen huvita. Riittävän hyvää tulee ilmankin. Toisaalta teen sen esivalmistelu työn pitkälti päässäni. Saatan monta päivää etukäteen pyöritellä sanavalintoja mielessäni, mutta paperille eli blogiin se syntyy sitten nopeasti.

      En käsitä, miten tuollaisella hakusanalla löytää yhtään mitään, vielä vähemmän, että miten sillä päätyy tänne!

      Poista
  2. Tässä on toinen, joka ei koskaan kauaa mitään hio vaan kun joku juttu on tehty niin se on siinä mitä sitä hiomaan. Periaatteeni (tai luonteeni) on että kasi puoleen pääsee helpolla ja se viilaaminen mikä kymppiin vaaditaan vie liikaa aikaa.

    Tuo teidän Central Park näytti tosi hienolta kuvissa. Syksyä parhaimmillaan.

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, minä en ole koskaan lukenut koe- tai tenttivastauksia uudestaan. Ei sitä enää ehdi muokkaamaan, kun se on valmis. Hyvin olen pärjännyt. Yksi kaverini tosin järkyttyi tästä, kun kerroin! Ylioppilaskokeissa tein poikkeuksen.

      Vielä paremmalta puisto näyttää livenä, kun kaikki värit näkyvät kerralla.

      Poista
  3. Oot sie vaan niin hauska :) Hyvä kirjoitus jälleen. Ja kiitos kuvista, ensi viikolla tulee 11 vuotta siitä kun tapasimme mieheni kanssa ensitreffeillämme kyseisessä puistossa. Voi hurja miten nopeasti vuodet vilistää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, joku muukin pitää minua hauskana kuin mies ja omat vanhemmat!

      Voi että, Puolalan puisto oli varmasti juuri sopiva paikka ensitreffeille! Niin ne vuodet vilistää, meidänkin ekoista treffeistä on jo yli seitsemän vuotta.

      Poista
  4. Ihanasti kirjoitettu bloggaamisesta! Voisitko sie tulla keksimään miunkin otsikot - se on tässä puuhassa sitä ikävintä! :P

    Ja hauskoja nuo hakusanat. :D Joskus ei voi kuin ihmetellä googlea. Pitäisi varmaan joskus katsastaa nuo omatkin hakusanat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, ihan hyviä otsikoita sullakin on ollut! Välillä niiden keksiminen on kieltämättä tuskallista.

      Suosittelen hakusanojen katsomista säännöllisesti, ne on joskus niin käsittämättömiä!

      Poista
    2. Hakusanat pitää aina tsekata! Tämänkertaisen kirjoituksesi inspiroimana innostuin lukemaan uudestaan lääketieteellis-sarjakuvallisen Polite Dissent -blogin (jonka aikanaan löysin House-sarjan arvostelujen perässä!) hakusanapostauksia. Niiden joukosta löytyy todellisia käsittämättömyyksiä, kuten lempparini "intravenous pumpkin"!

      A-T

      Poista
    3. Hakusanapostaukset on hauskoja! Luulen, että monista blogeista löytyy vielä paljon älyttömämpiä kuin nämä minun hakusanani.

      Poista
  5. Kiva kirjoitus. Olen itse samanlainen. En hio tekstiä juurikaan. Kirjoitusvirheet yriän korjata kuitenkin, mutta siinä se lähinnä onkin. Omassa blogissani kuvatkin suuremmassa osassa kuin teksti.
    Asutte muuten mun mielestä Turun parhaalla paikalla. Rakastan tuota puistoa ja oon viettänyt siellä paljon aikaa, ensin lapsuudessa, kun mummini asui niissä Turun palossa säästyneissä puutaloissa ja myöhemmin teini-ikäisenä kävin koulua siinä puiston vieressä.

    VastaaPoista
  6. Kiva kirjoitus. Olen itse samanlainen. En hio tekstiä juurikaan. Kirjoitusvirheet yriän korjata kuitenkin, mutta siinä se lähinnä onkin. Omassa blogissani kuvatkin suuremmassa osassa kuin teksti.
    Asutte muuten mun mielestä Turun parhaalla paikalla. Rakastan tuota puistoa ja oon viettänyt siellä paljon aikaa, ensin lapsuudessa, kun mummini asui niissä Turun palossa säästyneissä puutaloissa ja myöhemmin teini-ikäisenä kävin koulua siinä puiston vieressä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en aina edes jaksa niitä kirjoitusvirheitä katsoa läpi... aika usein kuitenkin. Sitä tulee vaan niin sokeaksi tekstilleen.

      Se on käsittämättömän hienoa, että mummisi on asunut niissä puutaloissa. Olen vieraillut siinä pienemmässä, jossa on rakennusperinteen ystävien tiloja. Nyt kai molemmat talot kuuluvat kyseiselle yhdistykselle.

      Poista
  7. Hah, ihan uskomattoman hupaisia hakusanoja! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ihan käsittämättömiä! Osa on tosin ymmärrettäviä. Olen vitsinää puhunut kylppärin spa tunnelmasta, mutta voi sitä, joka tuolla hakusanalla sinne päätyy.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.