Gourmeeta, luonnollisesti

Alkupalaksi vaaleaa kalaa, savustettua käpyä, lehtikaalisipsejä ja villiyrttejä. 

Yksi suosikkileikeistäni lapsena oli leikkiruokien laittaminen. Usein se oli osa jotain roolileikkiä, kun leikimme vaikka kotia, orpolapsia tai kahvilaa. Minusta oli ihana miettiä mitä ruokia erilaiset luonnonmateriaalit voisivat olla. Suosikki raaka-aineitai olivat ruusunterätehdet, erilaiset lehdet, neulaset ja tietysti perinteinen kuravelli. Talvella tienreunasta saattoi löytää vaniljajätskin kaveriksi toffeejäätelöä. Ja tietysti myös mangomelonia, mutta sen tajusin jättää sikseen. Kesäisin eräs vakioresepteistäni oli "skuuk in sköök" eli vedellä pehmennettyä hiekkaa unkarinvaahterakääryleessä.

Pieni hortoilija etsimässä tuoreita raaka-aineita. 

Ehkä nämä leikkini enteilivät tulevaa ruoanlaitto- ja leivontaintoa, vaikka oikean ruan laittaminen ei minua pienenä suuremmin kiinnostanutkaan. Samanlaista kokeilua ja keksimistä se välillä oikeassakin keittiössä on. Välillä arkikokkailut eivät ole niin hohdokkaita kuin mutasuklaakakut ruusupedillä. Välillä taas melkein tyhjä jääkaappi antaa samanlaisen haasteen kuin leikkiruoat, jotka loihditaan mielikuvitusta käyttäen lähes tyhjästä.

Tyylikäs esillepano puulautasilla luo annokseen sopivan rouhean tunnelman. 

Bonsku on ollut kovin innokas ruoanlaittaja omassa pikkukeittiössään, mutta nyt hän on päässyt myös luonnon antimien makuun. Puistossa hän on mummun kanssa laittanut "he[r]kkuluokaa" ja hiekka on ollut kanaa ja lehdet salaattia. Tänään ollessamme metsässä, hän riemastui raaka-aineiden ylitsepursuavasta valikoimasta ja alkoi loihtia trendikkäälle puulautaselle upeaa gourmet-annosta. Yhdessä pohdimme, että ehkä vaalea kivi voisi olla kalaa, kuivat neulaset kenties ranskalaisia ja kanervan oksat yrttejä. Olisipa hienoa, jos Bonskukin tykkäisi tulevaisuudessa yhtä paljon ruoanlaitosta!

Pääruoaksi kanervaparsaa, neulaperunoita, rapeaa pekonia ja käpyterriiniä.

Siinä leikkiannoksia kootessamme aloin miettiä, mitä kaikkea metsistä oikeasti voisi löytyäkään. Sienet ja marjat syksyllä tietysti, mutta moni muukin kasvi voisi sopia ihan oikeaankin keittiöön. Olen kyllä silloin tällöin lukenut villivihanneksista ja hortoilusta, mutta en ole rohjennut kerätä edes nokkosia tai kuusenkerkkiä. Verkkokurssi olisi helppo ratkaisu, mutta ehkä kaipaisin kädestä pitäen opastusta. Saa nähdä, osallistunko koskaan. Toistaiseksi tyydyn ehkä tekemään silmänruokia.

Raakasäilöttyjä puolukoita, palleroporonjäätelöä ja metsäbanaani. 

Piditkö sinä pienenä "pihakokkaikusta"? Entä oletko kokeillut villivihanneksia?