Puuroa puuhellalla

Nyt kun edellisessä postauksessa luettelin suosikkiperinteitäni, niin täytyy sanoa että tykkään luoda myös uusia perinteitä! Päätinkin tänä vuonna, että nyt aion opetella käyttämään puuhellaamme ja kunnostaa sen joulupuuron keittämistä varten. Se vaati puhdistusoperaation ja pientä opettelua. Oppiminen jatkuu edelleen, sillä taisin ensimmäisellä yrittämällä onnistua vain moukan tuurilla. 

Hiukan harmittelen, ettei puuhellassa ole leivinuunia. Sillä olisi hauska kokeilla paistaa leipiä!

Meillä kävi nuohooja silloin, kun olimme juuri muuttamassa uuteen kotiimme. Hän sanoi, että puuhellaa ei paljon ole edellisen vuoden aikana käytetty. Ei ole nytkään, sillä kakluunin sytyttämisen opettelussa on mennyt aikansa ja tuntui paremmalta opetella yksi asia kerrallaan. Nyt olen oppinut sytyttämään melko hyvällä menestyksellä kakluunin. Aiempaa kokemusta tulen sytyttämisestä minulla ei juuri ollut, sillä lapsuudenkotini avotakkaa ei ole käytetty vuosikausiin. Maailmantuskassani ahdistuin tietysti puun polton päästöistä ja opettelin sytyttämään tulen päältä, jotta pienhiukkaspäästöt jäävät minimiin. Saman tekniikan pitäisi onnistua puuhellassa. 

Uunin pesä on kyllä ollut hyötykäytössä. Siellä on säilytetty kierrätysmetallia ja -lasia sekä hiilihapotuslaitteen patruunoita. 

Mutta ensin puhdistusoperaatio. Koska hella on ollut meillä vain laskutilana, on sen renkaiden väleihin kertynyt jos jonkinlaista leivänmurua ja silppua. Ne varmaan melko ikävästi olisivat kärtsänneet, jos olisi samantien lähtenyt sytyttelemään. Lisäksi keittotasojen pohjat olivat melko nokisia eli jossain vaiheessa niitä on kuitenkin käytettykin. Löysin netistä muutamia ohjeita puuhellan puhdistukseen. Meidän hellamme ei onneksi ollut juuri ruostunut, ainoastaan "renkaiden" pohjat olivat hieman ruosteessa. Monessa ohjeessa puhdistus suoritettiin ulkona, mutta en mennyt kuitenkaan sateeseen rapsuttelemaan renkaita puhtaaksi, vaan hoidin homman ihan tiskialtaassa teräsharjaa ja saippuavillaa käyttäen. Kun upotin renkaat veteen, ei nokea edes priiskunut pahasti mihinkään. Lopuksi kuivasin renkaat hyvin. Muutama kohta piti krapsuttaa veitsellä sekä renkaista että tasosta. Käytin myös imuria hellan puhdistuksessa, jotta sain kaikki rakoset mahdollisimman puhtaiksi. Monessa ohjeessa suositeltiin hellamustan hankkimista, jotta hellan saisi hyvään kuntoon. Se on hankintalistalla, mutta en malttanut olla kokeilematta puuhellaa heti. 

Puhdistaminen vaati yllättävän paljon käsivoimaa

Ensimmäisellä kokeilulla sainkin pienten alkuvaikeuksien jälkeen hellan syttymään hyvin. Puu paloi iloisesti ja puuro alkoi pikkuhiljaa porista liedellä. Ensimmäisellä yrityksellä tein puuron vain minulle ja miehelle, sillä haudutus vei sen verran aikaa, ettei se olisi enää ehtinyt lasten iltapalalle. Oli kuitenkin tunnelmallista lisätä puita hellaan lasten iltapalalla ja keittelin siinä samalla itselleni teeveden. Kun puuro oli valmista, se maistui kyllä kaiken vaivan arvoiselta! 

Siellä se puuro pata porisee. 

Sarpanevan pata on sekä käytännöllinen että tyylikäs. Ei ihme, että siitä on tullut klassikko. 

Innostuksissani halusin heti seuraavana päivänä kokeilla tehdä koko perheelle joulupuuroa eli riisipuuroa. Heti alussa hellan syttyminen tuotti hankaluuksia, eikä puu lähtenyt kunnolla palamaan. Sitä sai koko ajan vahtia ja tökkiä, sillä tuli uhkasi koko ajan sammua, vaikka mielestäni tein kaiken samoin kuin edellisenä päivänä. Ehkä puut olivat vähän isompia, sillä taisin käyttää parhaat hellapuut jo edellisenä päivänä, mutta en usko, että tämä oli ainoa syy. Tämäkös minua harmitti! Sain puuron hieman kuumenemaan, mutta en kunnolla porisemaan, joten lopulta jouduin siirtämään sen tavalliselle hellalle valmistumaan. 

Tintti halusi ottaa myös valokuvan. Yksityiskohta tippuneista sytykkeistä. Hän myös ojenteli kovasti sanomalehteä auttaakseen sytyttämistä. 

Minä syön riisipuuron kanelilla, sokerilla ja tilkalla maitoa. 

Aina kaikki ei mene ihan niin kuin romanttisissa kuvitelmissa, mutta onneksi on vaihtoehtoja. Ja riisipuuro on hyvää, vaikka sen olisi keittänytkin vain sähköhellalla. Jatkan kuitenkin harjoituksia, sillä onhan puuhellassa ihan oma tunnelmansa. Ehkä ainakin jouluglögit saadaan sillä keitettyä? 

Onko sinulla joulupuuroon liittyviä perinteitä?