Adventtiajan top 5

Olo on kuin ympäriinsä säntäilevällä koiranpennulla, kun en osaa päättää, mistä kirjoittaisin. Joulukuu ja haluan kirjoittaa joulujutuista. Silti mielessä on myös pari ei-jouluaiheista postausta, jotka haluaisin saada mielen päältä blogiin. Mutta ehkä nyt kuitenkin parempi sukeltaa kunnolla joulutunnelmiin, kun kerran jo aloitin, eikä ketään kiinnosta lukea joulupostauksia enää tammikuussa. Tasan vuosi sitten meillä oli päällä muuttorumba. Joulukuun ensimmäisenä saimme avaimet käteen ja tavaroita alettiin vähitellen siirtää uuteen kotiin. Oli tapetointia ja muuta pientä laittamista.  En muista laitoinko kaikkia perinteisiä koristeita uudessa kodissa paikoilleen. Tai todennäköisesti laitoin, mutta ne eivät ehkä päässeet oikein edukseen, kun ympärillä oli vielä muuttolaatikoita.Nyt on aika ihanaa, että voi vaan laittaa joulua. Siispä päätin listata joulunodotusasioiden top vitosen!

1. Adventtiperinteet

Raivasin Haisukaapin päällisen lähes kaikesta muusta jouluasetelmaa varten. 

Bonsku osasi jo kynttilänsytytyslaulun sanat ulkoa!

En yhtään ihmettele, että ensimmäinen adventti on jouluaaton jälkeen suosituin kirkkopyhä. On aina yhtä hienoa, kun kirkossa kajahtaa Hoosianna Daavidin poika. Nyt aletaan tosissaan kulkea kohti joulua! Myös kotona meillä on tärkeitä adventtiperinteitä, joista olen kertonut blogissakin. 

Nyt uudessakin kodissa Haisukaappi on kyllä ehdottomasti paras paikka adventtikynttelikölle ja seimelle. Eikä vähiten sen vuoksi, että sinne lapset yltävät huonoiten... Tosin molemmat ovat kyllä onnistuneet nousemaan tuolille ja nappaamaan lampaita.

Joka adventtisunnuntaina sytytetään perinteisesti adventtikynttelikkö ja edelleen nyt kymmenen vuotta myöhemmin rakastan häälahjaksi saamaamme Woodoo designin kynttelikköä. Laulamme kynttilänsysytyslaulun ja lisäksi meillä on oma perinne, jossa siirrämme Itämaan viisaita miehiä viikko viikolta lähemmäksi seimeä.Tänä vuona he aloittivat matkanteon makuuhuoneen nurkkahyllyltä.  Oikeastaan ajatukseni olisi, että joka adventtisunnuntai lisätään hahmoja seimen ympärille, mutta Bonsku halusi ehdottomasti laittaa jo kaikki paikoilleen. Hän myös jo muisti, miten viisaita miehiä siirretään aina kolmen kuninkaan marssin tahdissa adventtisunnuntaisin. Hän ei kuitenkaan olisi malttanut odottaa loppiaiseen, jolloin kuninkaan oikeastaan pitäisi lisätä seimen äärelle, vaan olisi halunnut marssittaa nekin heti paikalle.

Mahtavatko jättiläisponit pelottaa viisaita miehiä vai ovatko he jo kohdanneet kaiken?

2. Joulukalenterit

Joulukalenteri ja taideseinä. Alunperin kalenterit olivat hieman alempana, mutta eräs pieni taapero pääsi niihin liian helposti käsiksi. 

Joulukalenterit ovat ihania! Joulukalentereita meillä on tänä vuonna jokaiselle oma. Bonsku taitaa olla niistä eniten innoissaan, vaikka omaankin top vitoseen ne pääsevät. Viime vuonna hän ei vielä ollut aivan niin innokas luukkujen avaaja. Osa kalentereista jäikin avaamatta ja yksi on edelleen jemmassa odottamassa. Meillä on aina vain paperikalentereita (paitsi viime vuonna isänpäivälahjaksi ostin Lego-kalenterin). Kadehdin pienenä kavereiden "pussukkakalentereita", joista sai joka päivä jonkun pienen jutun tai karkin. Nyt kuitenkaan aikuisena en toistaiseksi ole innostunut sellaista lapsille väsäämään. Elf on the shelf -tyyppisiin juttuihin olen liian laiska, sillä joka päivä asian muistaminen tuntuu tällä hetkellä liian vaikealta. Ehkä sitten, kun lapset ovat vähän isompia. Onneksi paperikalentereistakin on paljon iloa. Lapsille on mumilta saadut Minna Immosen kalenterit, miehellä partiolaisten ja minulla ihana Turku-joulukalenteri. 

3. Joulukoristehassuttelut

Taikataikinakoristeet löysivät paikkansa ikkunasta. 

Vaikka muuten koristeet ovatkin aika lailla aina samoja vuodesta toiseen, on vähän huomaamattani perinteeksi noussut hassuttelukoristeet. Minusta on hauska keksiä hassuja jouluasetelmia perinteisten ja hillitympien rinnalle. Tämän vuoden hassuttelut löytyvät keittiön ikkunasta, johon ripustin Bonskun ja Tintin tekemiä taikataikinajoulukoristeita. Jouludinot ovat aika hilpeitä siellä perinteisten tähtien ja piparien rinnalla. Tällä hetkellä dinot ovat pop ja Tinttikin karjuu innoissaan koristeet nähdessään. Toinen suloinen ja hauska koriste on pussaavat tontut. Nyt pistin heidät hempeilemään kattoparrun päälle.

Mumi ja pappa tekivät Bonskun kanssa dinoista myös hienon piparimaiseman. 

Pussailevat tontut ovat niin söpöt. 

4. Jouluikkunat

Muuten joulun kaupallisuus on alkanut enenevissä määrin ahdistaa ja etenkin lahjoiksi pyrin valitsemaan aina itse tehtyjä, aineettomia tai häviäviä lahjoja, lasten leluja lukuunotamatta. Nekin tietysti voisi ostaa vaikka käytettynä, mutta muutaman uuden lelun lapset kyllä saavat. Mutta kauppojen jouluikkinoissa on kyllä jotain maagista ja ihanaa! Ja ne ovat melkein epäkaupallisia, sillä niiden vuoksi ei yleensä tarvitse astua kauppaan sisään. Mainokseksi ne toki on tarkoitettu, mutta niistä pystyy nauttimaan ilman ostohuumaakin. Vaikka jouluikkunat pääsevät top vitoseen, niin en ole vielä ehtinyt tänä vuonna nähdä yhtäkään. Onneksi asia korjaantuu varmasti pian.


5. Amerikkalaiset ja englantilaiset joululaulut

Paras tunnelma syntyy, kun joululaulut kuuntelee levysoittimella eikä vain Spotifysta. Siellä tosin on laajempi tarjonta. 

En ala kuunnella joululauluja vielä lokakuussa, vaikka minua ei aikainen jouluhypetys haittaakaan. Oma tunnelma on sopiva joululauluille kuitenkin yleensä vasta joulukuussa tai ehkä marraskuun loppupuolella. Olen lapsesta asti rakastanut englantilaisia joululauluja ja etenkin niistä tehtyjä amerikkalaisia versioita. Kuuntelen jouluisin aina monta levyllistä Bing Crosbya ja Frank Sinatraa. Näillä vanhoilla joululevyillä on mahtava sekoitus reippaampaa ja hartaampaa, eikä harras tarkoita ollenkaan laahaavaa.

Mitäs blogin jouluvalmisteluja onkaan vielä edessä... no ainakin joululahjaspoilaus! Toivottavasti saan sen pian tehtyä. Lahjat ovat nimittäin pahasti kesken. Jäin miettimään, miksei top vitoslistalle päässyt joululahjojen hankkiminen tai joulukorttien tekeminen. Ehkä nämä vaihtelevat vähän fiiliksen mukaan. Toinen syy voi olla se, että lahjoihin ja kortteihin liittyy myös aina pieni stressin häivähdys ja nämä viisi edellä lueteltua taas ovat melko stressittömiä jouluvalmisteluja. Niistä ehtii nauttia kiireessäkin. Nyt tosin aion nauttia täysin siemauksin tämän joulun valmistelusta vielä ilman työkiireitä!

Mitkä ovat sinun adventtiajan lempiasioita?