Hop hop, Lentävä Elvis!

Bonskulla oli hyvin selkeä joululahjalista viime jouluna. Hän toivoi Buzz Lightyearin, Woodyn, merirosvolaivan ja - wait for it - Elvis puvun! Ehkä viime postauksesta bongasitkin, että elämme edelleen keskellä Samppalinnan kesäteatterin vuoden 2018 produktiota Naimakaupat Vegasissa, jossa Bonskuun tekivät suuren vaikutuksen "lentävät Elvikset". Musikaalin loppupuolella toinen päähenkilöistä päätyy lentämään Hawaijilta takaisin Las Vegasiin laskuvarjohyppäävien Elvis-imitaattoreiden kanssa. Hauskasti toteutettu tanssinumero teki silloin 3-vuotiaaseen Bonskuun lähtemättömän vaikutuksen ja olemme katsoneet Youtubesta löytyviä pätkiä niin alkuperäisestä Broadway-musikaalista kuin Nicolas Cagen tähdittämästä elokuvasta (jonka pohjalta musikaali on tehty) sekä tietysti Samppiksen mainospätkää. Joka aamu heräämme kuuntelemalla Higher love kappaleen.

Elvis elää!

Kiivetään lentokoneeseen...

Bonsku todellakin rakastaa roolileikkejä ja pyytää milloin mitäkin rooliasua tehtäväksi. Kokoelmassa onkin minun vanhasta noitaviitasta tehty Batman-puku ja minun tekemäni pahvinaamari, niin ikään minun askartelemani Turtles-naamarit, pari mumin tekemää supersankariviittaa ja ninjapuku sekä ihan ostettu merirosvopuku. Kaikkia päähänpistoja emme ole suostuneet tekemään, esimerkiksi Buzz Lightyear puvun tekemisen totesimme liian vaikeaksi. Kuulemma hän haluaa sen sitten koululaisena. Elvis-puku kuitenkin oli sellainen pyyntö, johon tartuimme. Siis voiko olla hauskempaa kuin tehdä 4-vuotiaalle joululahjaksi Elvis-puku? No ehkä ei, jos se tehtäisiin todelliseen showtarkoitukseen eikä vain mielikuvitusleikkiin.

Valmiina hyppyyn!

Jump jump jumpity jump! 

Mumi sai tehtävksi kehitellä puvun ja koska Bonsku ei ole mikä tahansa elvis vaan Lentävä Elvis, piti pukuun kehittää myös laskuvarjo remmeineen. Valkoinen puku on ihan trikoota, jolloin se on helppo pukea päälle, sillä roolivaatteita vaihdetaan usein lennosta (mutta ei sentään laskuvarjohypyn aikana). Minun tehtäväkseni jäi peruukin tekeminen, sillä eihän se ole Elvis eikä mikään, jos ei ole kunnon tukkaa. Varmasti monenmoista valmisperuukkia olisi ollut tarjolla, mutta paljon hauskempaa on tehdä itse. Niinpä googlailin ohjeita. Eniten löytyi virkattuja Elvis-pipoja, mutta koska olen hidas virkkaaja, olisi pipo valmistunut aikaisintaan tämän vuoden jouluksi. Onneksi löysin myös villalankaperuukkien ohjeen. Se näytti juuri sopivan epäaidolta, mutta aidolta. En löytänyt valmista Elvis-mallia, mutta ajattelin, että kyllä minä siitä selviytyisin. 

Tällaisia lankanippuja tein. Laitoin reilusti pituutta, sillä oli helpompi leikata lopuksi. En mitannut niitä, vaikka mitta olikin esillä.

Ompelin niput kiinni yksitellen lisäten. Apuviivojen piirtäminen auttaa, jos tarvitsee tarkkaan laittaa oikeaan paikkaan. 

Homma vaikutti simppeliltä. Tehdään trikoopipo tai hyödynnetään vaikka sukkahousut. Sitten leikataan villalangasta nippuja ja solmin nippujen päät, jotta ne eivät purkaannu. Käytin Seiska veikkaa ja Nallea, sillä niitä sattui löytymään. Paksuusero ei juuri haitannut, kun nippuja laittoi sekaisin. Sitten ompelin ompelukoneella ensin rivin nippuja pipon etuosaan sisäpuolelle. Se ei vielä riittänyt peittämään "kaljua", joten ompelin vielä toisen rivin hiuksia hieman taaemmas, tällä kertaa pipon päälle. Mitenkään kovin autenttiseen hiusten asetteluun en tähdännyt, vaan siihen, että hiukset peittävät pipon ja asettuvat kivasti. Ompelin niput siksakilla vieri viereen. En kiinnittänyt neuloilla tai mitään, vaan arvioin vaan, että tulevat hyvin.

Ensin liimasin suurimmat ihan erikeeperillä suoraan ja sitten vielä valelin koko hoidon liima-vesiseoksella. 

Muotoilua vielä ja melkein valmis. Ilmapallo oli hyvä alusta.

Liian pitkät hiukset oli paras trimmata suoraan mallin päässä. 

Minulla oli selkeä visio mielessäni, miten halusin hiukset asetella: kunnon etutötterö ja pulisongit. En tiedä oliko Elviksellä oikeasti koskaan edes niin liioiteltua tukkaa, mutta nyt oli tarkoitus tehdä oikein överiperuukki. Hiusten asettelu oli yllättävän vaikeaa, sillä hiukset lörpähtivät pois paikoiltaan. Yritin laittaa pinnejä ja sitten ommella hiukset käsin paikoilleen. Totesin sen kuitenkin liian aikaa vieväksi. Niinpä keksin tehdä Erikeeperistä ja vedestä "muotoilutuotteen", jolla sai ensin kostutettua lankaa sen verran, että sitä oli helpompi käsitellä ja lopulta se jämähti paikalleen liiman kuivuessa. Hiusten muotoilu onnistui parhaiten ilmapallon päällä, sillä elävän mallin pää ei pysynyt tarpeeksi kauaa paikoillaan. Ja tietysti ilmapallo mahdollisti myös liimalla lotraamisen. Kiepsautin etuhiukset tötteröksi ja kampasin hiusten päät taakse. Sivuhiuksista jätin pulisongit ja loput kampasin sivuille ja etuhiusten alle. Lopuksi lyhensin hiukset vielä takaa sopivan mittaisiksi. Peruukki vaati vielä toisen erikeeperikäsittelyn, mutta sen jälkeen se jämähti melko kestäväksi ja lisäksi pipo jähmettyi myös, joten se on helppo asetella päähän.

Toisesta pulisongista tuli hieman harva, mutta Bonsku tykkääkin laittaa ne peruukin sisään. 

Tässä hiukset sivulta. Hieman leikin tuoksinassa kaikki eivät ihan pysy paikoillaan, mutta ihan riittävän kestävä se on ollut. 

Enpä olisi uskonut tekeväni 4-vuotiaalle lapselleni Elvis-pukua. Toisaalta, itsekin toivoin sen ikäisenä lahjaksi lautoja, pattinkia ja siemenperunoita, joten ehkä tämäkään toive ei ole sen hullumpi. Lopputulos on yllättävän uskottava, siis lankaperuuksiksi. Ja ainakin Bonsku on tyytyväinen asukokonaisuuteensa. Asun kruunaavat tietysti vielä aurinkolasit. Saa nähdä kauanko tämä villitys kestää, mutta ainakin sitä on hauska seurata. Varo vain Bruno Mars, Bonsku tulee!

Oletko tai lapsesi toivonut joskus lahjaksi jotain erityisen hauskaa?