Grand tour: Vihdoin viimein yläkerta

Aika kuluu kuin siivillä ja hoksasin, että minulla on vielä kotimme grand tour kesken, vaikka olemme asuneet tässä jo yli vuoden! Yläkerta on esittelemättä, vaikka siitä osia onkin ollut esillä. Kokonaisuus on ehkä silti jäänyt hahmottamatta. Olokerran ja alakerran esittelyt ja lisäksi vielä varastotilojenkin esittelyt olen kirjoitellut jo aiemmin grand tour -asiasanan alle. Nyt viimein yläkerran jokainen huone oli esittelykunnossa yhtä aikaa ja sain otettua kuvat.

Tervetuloa yläkertaan!

Yläkerrassa on siis meidän aulamainen makuuhuone, lastenhuone ja vessa. Yksi iso plussa tässä kodissa oli se, että toinen wc ei sijaitse keskikerroksessa vaan yläkerrassa makuuhuoneiden yhteydessä. On niin paljon helpompi hoitaa mahdolliset yölliset vessakäynnit, kun ei tarvitse ravata portaissa. Muuten kolmikerroksisuuteen on tottunut aika hyvin, mutta tämä on kyllä yllättävän tärkeä asia ainakin meidän perheessä. Ja onhan se myös kätevää, että iltapesut saa hoidettua makuuhuoneiden lähellä, joskaan ei yhtä tärkeää. Tykkään myös siitä, että wc on omassa rauhassaan. 

Yläkerran vessa on hauskan mallinen. Puinen taso on muuten kaunis, mutta siinä näkyvät heti kaikki hammastahnaroiskeet. 

Vessan pikkuikkuna on myös mahdottoman söpö! Etenkin, kun sieltä kurkkii poneja. 

Muutenkin yläkerran vessa on aika hauska, sillä se myötäilee hauskasi katon muotoja. Pöntön takana on taso, jonne olen laittanut ihan kylpyhuoneen käyttötavaroita, mutta myös koristeita. Toistaiseksi siellä ovat majailleet Pauli-serkun pallovalot, mutta ehkä jotain uudistusta voisi keksiä. Pidän myös kovasti isosta peilistä, joka sekin on leikattu huoneen muotoon sopivaksi. Siinä kelpaa meikkailla, jos jaksan meikata. Välillä leikittelen ajatuksella, että sisustaisin vessan hieman värikkäämmäksi esimerkiksi maalaamalla, tapetoimalla tai tekemällä vaikka johonkin kohtaan värikkäitä kaakeleita, mutta kypsyttelen vielä ideoita. 

Lastenhuoneessa odottaa värikäs maailma.

Sivuvaunusänky ei ole kaikkein tyylikkäin, mutta silmä on tottunut. 

Vielä pari porrasaskelmaa ja saavutaankin jo lastenhuoneen ovelle ja makuuhuoneeseen. Valitsimme lastenhuoneeksi pienemmän huoneen, sillä vielä toistaiseksi se riittää pojille mainiosti ja koska Tintti nukkuu vielä sivuvaunussa, vaatii meidän makkari isomman tilan. On myös aika kiva, että tarvittaessa oven saa kiinni ja lapset saavat rauhassa leikkiä siellä. Aika vähän pojat siellä vielä yksinään leikkivät, mutta Bonsku on nyt vähän innostunut, kun hänen "lego-yläsänkynsä" siivottiin kunnolla. Kun he vähän kasvavat, on oma leikkitila ehkä tärkeämpi. Nyt useimmat leikit sijoittuvat kuitenkin olohuoneeseen tai sitten aikuiset ovat mukana yläkerrassa. Leikkihuone on juuri sopivan kokoinen kaikille leuluille, eikä tavaraa toisaalta ole niin paljon, että se menisi aivan totaalisen sotkuun, vaikka lelut ovatkin välillä hujan hajan lattialla. Kaikelle on kuitenkin paikkansa. Lastenhuoneesta voi muuten lukea lisää täältä. 

Pidän siitä, ettei makkari ole ihan tavanomaisen mallinen. Pikku nurkkahylly on hauska lisä.

Meidän makuuhuoneemme on siis parvimainen aula, jonka yhdellä laidalla on porraskaide, toisella "verhoseinä" ja kaide, pieni pätkä ihan tavallista seinää ja yksi vino seinä. Aika hauska huone siis. Parvimaisuus on sekä huono että hyvä asia. Se näyttää tietysti tosi hienolta, tuo kotiin ihanasti valoa ja avaruutta. Tykkään myös siitä, ettei kodissa pääse linnoittautumaan liiaksi omiin nurkkiin, vaan tietyllä tapaa kaikki ovat helposti yhteydessä toisiinsa. Tällä tietysti on myös se kääntöpuoli, eli parvimaisessa makuuhuoneessa ei pysty täysin eristäytymään muun kodin äänistä. Nyt kun siihen on tottunut, niin tämä ei ole suuri haitta, mutta itse en ehkä tätä ratkaisua olisi valinnut. Mutta toisaalta, on ihanaa kun olohuoneeseenkin tulvii valoa kattoikkunoista. 

Yritän jälleen muuttua viherpeukaloksi ja tarkoitus on hankkia orkideantynkien ja herttaköynnösvehkan kaveriksi muutama viherkasvi.

Kattoikkunat ovat ihanat, parhaimmillaan niistä näkyy tähtitaivas! Myös verhoseinä on toiminut hyvin.

Erityisesti tykkään makuuhuoneen hauskasta vinosta seinästä. On ihanaa, että kodissa ei ole aina turvauduttu niihin perinteisimpiin ratkaisuihin. Rakastan myös pientä hyllykköä, joka toimii nyt myös yöpöytänä. Kun Tintti ei ole enää "nappaan kaiken, minkä käsiini saan"-iässä, voi hyllyyn laittaa esille vielä monipuolisemmin kaikkea kaunista. Makuuhuoneessa on myös toinen kodin kirjahyllyistä sekä ihana kampauspöytä, joka ei ehkä vieläkään saanut ihan arvoistansa paikkaa. Edellisessä kodissa se jäi pyykkitelineen taakse, nyt se on vähän sivussa. Mutta en raaski siitä luopuakaan kun sellaisen vihdoin löysin. 

Suloinen kampauspöytä nurkassaan. Ei ehkä funktionaalisin huonekalu, mutta niin söpö. 

Työ- ja pelipiste. Rakastan tuon pienen kirjoituspöydän mallia ja olen iloinen, että se on edelleen osa meidän kotiamme. 

Makuuhuoneessa on myös sopiva soppi toiselle työpisteelle. Siinä mies tekee töitä etäpäivinään, jotta me saamme rellestää rauhassa olohuoneessa. Se on sopivasti syrjässä, jotta työt eivät kuitenkaan tule uniin asti. Vaikka varmaan jossain sanotaan, että makuuhuoneessa pitäisi vain nukkua, ei se aina ole mahdollista, kun kaikki neliöt on haluttu hyödyntää. Ja nyt nurkkauksessa vietetään aikaa entistä enemmän, kun sijoitimme siihen (käytettynä hankitun) x-boxin hullaannuttuamme pelaamaan sillä serkkulassa. Viimeaikoina illat on saatu kulumaan varsin rattoisasti Just dancen mukana tanssien.

Näin kotimme grand tour on vihdoin saatu päätökseen. Vai vieläkö jokin asia kodistamme jäi askarruttamaan?