Lähes vuosikymmen blogia ja synttäriarvonta!

Hupsistakeikkaa, meinasin jo toistamiseen unohtaa blogin synttärit. Viime vuonna ne unohtuivat muuttohötäkässä ja tänä vuonna ne jäivät arjen ja muiden postausideoiden jalkoihin. Perustin blogin siis 15.1.2012 eli blogi on nyt hieman reilu kahdeksan vuotias. Aika pitkä ikä jo blogille ja kaikenlaisia vaiheita tänne on tullut kuvattua. Blogi on kulki mukana melkein koko viime vuosikymmenen. Kun aloitin blogin, olin vielä melko nuori opiskelija ja olimme melko vastikään muuttaneet aivan ihanaan kotiin, jota halusin esitellä ja sisustaa. Nyt olen hoitovapaalta pian töihin palaava kahden lapsen äiti, joka jälleen sisustaa uutta kotia innolla. 

Vuosikymmenen vaihtuessa instagramissa ja muussa sosiaalisessa mediassa moni kävi läpi edellisen vuosikymmenen tapahtumia. Minäkin tein yhteenvedon instastoryjen puolelle, mutta ajattelin että olisi ehkä hauska laittaa ne tänne blogiinkin ja käydä läpi vaiheita blogin kautta. Oikeastaan voisi sanoa, että viime vuosikymmen oli sellainen aika tavallinen aikuistumisvuosikymmen. Tämä on vain pintaraapaisu, enkä halua tällä kertoa kaikkea, joten turha kuvitella että aina olisi ollut pelkkää iloa ja auvoa (joskin myönnän olevani monessa asiassa etuoikeutettu). Tässä kuitenkin yksinkertaistettu katsaus viime vuosikymmeneen ja lopussa - tittididii - synttäriarvonta!

Vuonna 2010 ei blogin perustaminen ollut vielä mielessäkään. Tuo kuva on New Yorkin matkalta, joka on edelleen yksi unohtumattomimpia matkojani. New Yorkissa on vaan sitä jotain, vaikka en tiedä haluaisinko asua siellä tai menenkö sinne enää koskaan toiste. Silloin asuttiin vielä Karkkiksen kadulla yksiössä, johon mahduttiin yllättävän hyvin. Sekin oli aivan ihana koti ja siitä voi lukea täältä (osa kuvista on kääntynyt vuosien varrella kyljelleen, mutta älkää välittäkö siitä). Ihan hyvin olisin voinut aloittaa blogin jo silloin, sillä kokkailin paljon ja sisustin kotia innokkaasti ja tietysti tein kaikenlaisia käsitöitä. 

Vuonna 2011 ajatus blogista alkaa muhia mielessä, kun paljastuu että eräällä lapsuuden kaverilla on suosittu blogi, josta minulle ei ollut kerrottu. Se blogi on loppunut jo ajat sitten, mutta minun vain porskuttaa. Lukijakuntani tosin lienee hieman pienempi. Suurempi sysäys blogin perustamiseen lienee kuitenkin muutto uuteen ihanaan kotiin, jota olisi ihana kuvata ja dokumentoida. Kuvassa on muuten eräs entinen "kotini", joka on minulle sellainen happy place, jossa pitää päästä aina välillä käymään eli Kylmäpihlajan majakka. 

Tammikuussa 2012 sitten rohkaistun pähkäiltyäni koko joululoman blogin perustamista. Postausideoita pursuaa ja etenkin otsikoiden keksiminen on minusta hauskaa. Blogiin tulee sisustusta, huonekalujen tarinoita, reseptejä ja hulluja kokeiluja. Aika samaa kuin nytkin, mutta nyt on vaan muksut mukana. Opiskelijana arki oli vielä hyvin vapaata, mikä helpotti kaikkien ideoiden toteuttamista. 

Vuonna 2013 olin vielä koko vuoden opiskelija ja blogi oli vakiintunut osaksi arkea. Tuntuu hassulta, että järjestettäessä ekoja olkkarifestareita, blogi oli ollut pystyssä vasta pari vuotta. Silloin tuntui, että olin pitänyt jo vaikka kuinka kauan blogia. 

Vuonna 2014 postaustahdissa tapahtui ensimmäinen romahdus (tilastoa postausmääristä voi lukea täältä), sillä alkuvuodesta oli ensin pitkä työharjoittelu ja syksyllä aloitin vakitöissä. Blogi jatkui silti siinä rinnalla ja kirjoittelin valmistujaisista, matkoista ja kaikenlaisesta hassusta, kuten Hupsusta. Loppuvuodesta elämän mullistus alkaa ja alan odottaa Bonskua, mutta en kertonut siitä aivan heti blogissa. 

Ja 2015 tapahtui varmaan yksi elämäni ja myös blogin suurimmista käänteistä, Bonskun syntymä. Oli ihana kirjoittaa vauva-arjesta, kestovaipoista, kantoliinoista, Bonskun kehityksestä... Mutta pyrin pitämään blogissa myös muita aiheita sillä tarkoituksenani ei ollut muuttaa blogia pelkäksi lapsiperheblogiksi. Mutta kyllä noilla pienillä ihmisillä on sellainen taipumus, että ne pistävät elämän niin uusiksi, että he vaikuttavat melkein kaikkeen. Ja sanon tämän ihan hyvässä merkityksessä, en minään "kamalaa kun elämä ei ole entisellään"-asiana.  

En kyllä ymmärrä missä välissä sellaiset ihmiset kirjoittavat postauksiaan, jotka alkavat blogata vasta lasten jälkeen. Tai ehkä minun lapseni vain eivät ole niin lahjakkaita päivänukkujia, että kirjoitusaikaa olisi kovin paljoa. Tai sitten olen vain hidas kirjoittaja. Tai postausideoita ei vain ehdi miettiä niin paljon. Tästä huolimatta on ollut kiva kirjoittaa edelleen blogia, vaikka postaustahti onkin vähän hidastunut. Lisäksi vuonna 2016 sain blogiympyröiden lisäksi toisen some-yhteisön kantoliinahommien myötä. Se imaisi mukaansa. 

En tiedä tapahtuiko vuonna 2017 blogin kannalta mitään kovin merkittävää asiaa. No, mukavia juhlia tuli järkättyä (kuvassa kolmekymmpiseni), mutta se ei toisaalta ole meillä mitenkään epätavallista. Olin iloinen, kun sain pidettyä blogin työssäkäynnin ja lapsiperhearjen rinnalla mukana. Kaikki harrastukset eivät ole kokeneet yhtä hyvää kohtaloa, esimerkiksi orkesterissa soittaminen on toistaiseksi saanut jäädä. 

Edellisvuosi oli blogissa taas hyvinkin mullistava. Omassa elämässä ihanin juttu oli tietysti Tintti, jonka kuulumisia on ollut kiva kirjoitella blogiinkin. Lisäksi uuden oman kodin löytyminen ja muutto olivat isoja juttuja. Elämä on tosi täyttä, mutta toisaalta tietyllä tavalla vapaatakin. Viime vuonna oli hauska kirjoitella taas kunnolla sisustusjuttuja, kun oli paljon uutta esiteltävää. Ehkä päässä ei enää jatkuvasti pörrää postausideoita, mutta on edelleen hauskaa että on paikka jonne kirjoittaa, kun niitä ideoita tulee. 

No niin ja nyt on tullut parin vuoden tauon jälkeen blogiarvonnan paikka! Koska en harrasta yhteistyöpostauksia, on palkintona jälleen kerran omia väkerryksiäni - tällä kertaa keramiikkaa. Kippo tai saippuakuppi, voittaja saa päättää. Arvontaan osallistut vastaamalla seuraaviin kysymyksiin (ja anonyymit jättämällä lisäksi nimimerkin ja sähköpostiosoitteen). Arvonta suoritetaan ystävänpäivänä 14.2. eli kaikki siihen mennessä osallistuneet ovat mukana arvonnassa. Saat kommentoida myös osallistumatta arvontaan, mutta mainitse tämä silloin kommentissasi. 

Ja kysymykset:

1. Mikä on ollut mieleenpainuvin postaus vuosien varrelta? Saa mainita myös useamman! Jos olet uusi lukija, mainitse joku minkä kiinnitti huomiosi. 

2. Milloin sinä aloit seurata Ai Karkkii!-blogia?

3. Ja perinteinen: onko postaustoiveita?

Onnea matkaan!