keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Pahvileijonakuningas

Simbat ja Nalat eri ikäisinä. Tarvittaessa aikuisleijonat käyvät myös Simban vanhemmista. 

"Se on tieee elääämääään!" on kajahtanut meillä viime viikkoina ehkä noin satatuhatta kertaa. Tämän lisäksi meillä on raikunut Hakuna Matata, Kuningas mä huomisen ja musikaaliversiot Scarin ja Simban taisteluista. Muiden muassa. Bonsku on todella innostunut Leijonakuninkaasta, kuten on ehkä viime postauksista tullut selväksi. Kaikki alkoi siitä, kun pojat isänsä kanssa alkoivat katsella pätkiä musikaalista Youtubesta. Sitten minä innostuin näyttämään musiikkikohtauksia myös alkuperäisestä elokuvasta vessapaperisavannin myötä. Pian Bonsku oli jo tarinan ja hahmojen pauloissa. 

Pumba on näköjään menettänyt toisen syösyhampaansa. Timonille tuli vähän tuima ilme, mutta kelpasi onneksi Bonskulle. 

Kun vessapaperirullasavanni olitin saatu valmiiksi, olin hetken ihan sitä mieltä että nyt on askartelut hetkeksi askarreltu. Kun Bonsku sitten toi minulle pahvilaatikon ja pyysi siitä Pumba-pukua, kieltäydyin ensin. Hän oli kuitenkin niin tohkeissaan asiasta, että hellyin. Lopulta noin vartissa syntyivät pahvilaatikko-Pumba ja siveltimen nokkaan kiinnitetty Timon ja pian Hakuna Matata jo raikasi. Eikä se tietenkään siihen jäänyt. 

Hakuna matata!

Musikaalipätkissä Bonsku on ollut erityisen vaikuttunut "buffaloista" eli joko gnu-antiloopeista tai kafferipuhveleista, emme ole oikein päässeet yksimielisyyteen mitä hahmoja hän musikaalista tarkoittaa. Alla oleva hahmo oli kuitenkin ensimmäinen naamari, jonka hän halusi askarrella Timonin ja Pumban jälkeen. Inspiraatio on siis tällä kertaa musikaalista eikä niinkään elokuvasta. Bonskun kädenjälki näkyy silmissä ja värityksissä sekä "karvojen" liimauksissa. Sarvet ideoimme ja toteutimme myös yhdessä. 

Gnu tai puhveli, kumpi vain. 

Seuraavaksi piti tehdä tietenkin leijonia. Bonsku halusi tehdä ensin Mufasan. Aluksi siitä tuli hieman tylsä, sillä Bonsku ei halunnut juuri koristella naamaria, mutta kun Scarista (alempana) tuli niin hieno, hänkin innostui koristelemaan toista leijonanaamaria, jossa yhdistyy sekä Mufasan että Simban musikaalinaamion piirteitä. Aikuinen Nala esittää tarvittaessa myös Simban äitiä. Se on sekoitus musikaalia ja elokuvaa. Nuoren Simban ja Nalan tein puhtaasti elokuvan pohjalta, sillä ne ovat niin söpöt hahmot. Näissä halusin myös päästä "helpolla", sillä yleensä teimme päivässä yhden isomman ja yhden pienemmän projektin. Piirtäminen on helpompaa kuin askartelu. Bonsku auttoi naamareiden värittämisessä, sillä halusin että hänen kädenjälkensä näkyy jokaisessa naamarissa edes vähän. Aikuista Nalaa hän tosin ei tainntu suostua värittämään. 

Bonsku on näiden askartelujen myötä oppinut taas paljon uusia tekniikoita ja erittäin paljon oikaisuja ja tyttylöintejä. 

Päähenkilöiden lisäksi syntyi myös paljon ohjeishahmoja, kuten norsu, kirahvi, sarvikuono, seepra ja gepardi, joka esittää tarvittaessa myös hyeenaa. Jokaisessa on jokin pieni juju. Norsulla on venyvä kärsä, joka on tehty vessapaperihylsyn palasista, jotka ovat kiinni piipunrasseilla. Kirahvinaamari laitetaan päähän pannan avulla. Gepardilla on naamarin lisäksi etujalat tassuineen ja kynsineen. Sarvikuonolla on selässään tietysti sellainen nokkiva lintu. Norsun ja sarvikuonon vartalot on tehty vihannespörssin laatikoista. Olemme vitsailleet, että jos esittäisimme musikaalin, voisimme pyytää heitä sponsoreiksi. 
Norsun kärsästä tuli hieno, mutta se hajoaa herkästi. Kirahvin pää jäi ulos kuvasta. Otimme kuvat yhdessä kaukolaukaisimella. 

Vihannespörssin laatikko oli juuri sopivasti sarvikuonon värinen. Seeprassa ei muuten taida olla mitään jippoa, paitsi nuo Bonskun piirtämät hienot ripset. 

Vielä muitakin eläimiä olisi ollut hauska tehdä, vaikkapa virtahepo ja gasellikin oli mielessä. Puhti ja pahvikin loppuivat nyt toistaiseksi. Voi tietysti olla, että vielä innostumme ne tekemään. Gasellista tulisi varmaankin jonkinlainen pantaversio kuten kirahvistakin. Virtahevolle ehkä tehtäisiin aukeava suu. Näitä oli niin hauska suunnitella ja toteuttaa! Ideat kypsyivät mielessä, mutta toteutus oli usein melko spontaania yrityksen ja erehdyksen kautta väsäämistä. Olisi kyllä hauska kokeilla lavastajan ja puvustajan työtä, ainakin sillä tavalla tet-harjoittelytyyppisesti. Pahviaskartelutaidot eivät kyllä ehkä oikeisiin töihin riittäisi. 

Cheetah eli gepardi on yksi Bonskun eniten ihailema hahmo Circle of life -kohtauksessa.

Kaikista ylpein olen ehkä Zazu-sarvinokasta ja Rafiki-mandrillista. Mandrilli-naamarista tuli niin hauska ja onnistunut. Kasvojen värit katsottiin yhdessä ja Bonsku liimasi ne paikoilleen. Valkoinen karva kruunaa kokonaisuuden. Tämä naamari päässä voisi kulkea vaikka kadulla, jotta ihmiset muistaisivat turvavälin! Tosin siinä ei kyllä ole silmänreikiä, joten näkökyky olisi hieman rajoittunut. 

Zazu ja Rafiki, tärkeät sivuhenkilöt. Tintti on kovin kiinnostunut Zazusta, mutta sitä ei voi oikein taaperolle antaa, sillä se on melko herkkä kapistus. 

Zazu tehtiin muista poiketen nukkemaiseksi, kuten musikaalissakin. Olisin itse halunnut siitä sinisen, mutta Bonsku halusi mieluummin valkoisen linnun. Zazulla on aukeava nokka ja siivet liikkuvat, kun sitä lennättää. Sulat värjättiin silkkipapereistä liuotetuilla väreillä. Bonsku teki tästä yllättävän suuren osan ja esimerkiksi aukeava nokka oli hänen ideansa. 

Tässä hieman tarkempi kuva Zazusta. Kaulaa piti vahvistaa, sillä nokka painaa niin paljon.

Viimeisinä, vaikkei vähäisimpinä tehtiin pahikset. Scarin naamio sai inspiraationsa musikaalista ja hyeenat Banzai, Ed ja Shenzi ovat puolksi elokuvasta ja puoliksi musikaalista. Hyenoissakin on jokaisessa oma jipponsa. Edin kieli roikkuu ulkona, Banzain suu aukeaa ja Shenzillä on langasta tehty harja. Bonsku hoiti värityspuolen ja saikin hyeenoista juuri sopivan likaisen harmaanruskeita. Nämä naamarit on kiinnitetty terottamattomiin kyniin, jotka ovat sopivan turvallinen vaihtoehto lasten kanssa ja vahvempia kuin esimerkiksi grillitikut. Tikut on kiinnitetty ihan pakkausteipillä, ei sen järeämmällä. 

Tästä kuvasta tuli sopivan pimeä, sillä nämä pahiksethan asuvat varjoissa elefanttien hautausmaalla. 

Aika paljon pahvia, liimaa, teippiä, ilmastointiteippiä, paperia, silkkipaperia ja tusseja nämä vaativat, mutta näitä oli kyllä niin hauska tehdä! Nyt kaikki hahmot ovat esiintyneet lähes päivittäin videopuheluissa isovanhemmille ja muutaman laulun olemme purkittaneetkin ja lähettäneet mm. synttärionnitteluina eteenpäin. Varmaan ainakin vielä "Vallan saan" pitää äänittää. Jos jotain toivon Bonskulle jäävän mieleen tästä korona-ajasta, niin nämä hauskat yhteiset askarteluhetket!
En ole vielä aivan varma, mihin nämä kaikki säilötään. Toistaiseksi ne ovat olohuoneen nurkassa. Olemme harkinneet kuistin muuttamista trofee-huoneeksi, mutta vielä toistaiseksi saavat olla päivittäisessä leikkikäytössä. 

Tästä voittekin ottaa hieman inspiraatiota vappunaamareiksi! Hauskaa vappua!




8 kommenttia:

  1. Kylläpä te olettekin ahkeroineet!Kun nämä ovat tulleet instassa vähitellen silmiin, tämä kokonaismäärä yllätti.
    Tuo suuri buffalo on edelleen minun suosikkini :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä on kyllä niin paljon, että välillä osa jo unohtuu! Mutta iso osa on päivittäin käytössä, kun soitetaan videopuheluita isovanhemmille.

      Poista
  2. Teidän leijonakuningasesitykset ovat olleet iltapäivän pelastuksia. Bonsku on oppinut juttujen juonet ja laulut helposti. Ja Tinttikin heiluu mukana taustalla usein. Minun suosikkini ovat Zazu ja mandrilli, vaikka kaikki ovat hienoja. Kyllä nämä johonkin täytyy säilöä ainakin joksikin aikaa, vaikka kuistille. Vaikka korona-aika on kurjaa niin tällaiset askartelut ja esitykset ovat saaneet ajan kulumaan paremmin.

    Mumi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nämä laitetaan esille ja varmaan säästetäänkin. Ehkä norsun ja sarvikuonon vartalot pitää tosin heittää kierrätykseen.

      Poista
  3. Ihan huikean hienoja naamareita! Ja vau, mikä määrä! Hauskaa yhdessä tekemistä ja hieno idea meille muille.
    Auringon paistetta toukokuun päiviin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä tekemällä sujuivat kotipäivät kyllä nopsaan. Ja jää hauskat muistot. Aurinkoa sinullekin!

      Poista
  4. Aivan ihania <3 Teillä on kyllä ollut hauskaa, tulee ihan mieleen pojan lapsuus ja kun tehtiin pahvista Buzz Lightyear tamineet <3 Ne oli kyllä silloin kovaa valuuttaa. Ihanaa toukokuun alkua sinne naamiotehtaaseen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, Bonsku olisi ihan haltioissaan myös Buzz Lightyear -asusta. Sellaista hän itseasiassa kärttikin alkuvuodesta. Hmmm...

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.