Mikä kana ei muni? Ööö... No tietysti lakana! (Tai vaihtoehtoisesti porkkana, mutta niistä ei ole tässä postauksessa kyse.) Tällä kertaa inspiraationa toimii siis lakanoidenvaihtopäivä, josta pidän kovasti monestakin syystä:
1) Saan jättää sängyn petaamatta päiväksi. Petaan sängyn 99% varmasti aina. Tavan opin, kun kuukausirahani suuruus riippui aikoinaan sängyn petaamisesta tai petaamatta jättämisestä. Ja onhan se siistimmän näköistä ainakin kun makkari on yhteydessä sekä keittiöön että olkkariin. Lakananvaihtopäivänä on kuitenkin lupa jättää tämä kurja viimeisenä heräävän velvollisuus tekemättä, koska täkit pitää tuulettaa.
 |
| Huomatkaa uusi kaunis päiväpeittomme. Saimme sen anopilta, koska se oli heille liian iso. Meille se on juuri sopiva! |
2) Täkit pitää tuulettaa. Minusta on ihana sujahtaa illalla vasta tuuletettuihin täkkeihin. Kyllähän niitä tietysti voi tuulettaa vaikka joka ilta, mutta ei se ole sama...
 |
| Täkit ovat kohta siirtymässä tuuletukseen... muutaman tunnin päästä. |
3) ... koska puhtaat lakanat ovat vaan ihana asia. Mieleeni on syöpynyt sitaatti sarjasta Dharma ja Greg: "Don't you just love clean sheet day? They're all crisp and one hundred per cent dog hair free!" Meillä ei ole koiria (tai jos olisi, niistä ei lähtisi karvaa), mutta voin silti olla samaa mieltä Dharman kanssa siitä, että puhtaat lakanat ovat erityisen "rapsakoita", jollain tarkemmin määrittelemättömällä tavalla.
 |
| Ja uudet lakanat ovat valmiina sukellukseen! |
Tästä lakananvaihtopäivän ylistyksestä päästäänkin esittelemään meidän kauniita lakanoita. Erilaisia settejä on avioliittovuosien aikana kertynyt aika sopivasti. Tietenkin ihminenhän pärjäisi vain kahdella lakanasetillä (tai yhdellä jos on kuivausrumpu), mutta sehän olisi aivan tylsää, sillä minä kaipaan vaihtelua. Meillä on kuudet lakanat, joista neljä on marimekkoa, yksi Finlaysonin ja yksi taitaa olla Casa Stockmannin. Melko merkkiuskollista siis. Kaikki lakanat on tosin saatu lahjaksi, joten omia pennosiamme emme ole näihin kuluttaneet.
 |
| Ananasakäämä pinkkinä, limenä ja liilana. |
Tuossa petaamattoman sängyn kuvassa on värikkäät Ananas-kuosiset marimekkolaiset lakanat, jotka eivät oikein pääse mytyssä oikeuksiinsa. (Koska en mankeloi tai silitä lakanoita, eivät ne kyllä välttämättä oikein missään kuvassa ole edukseen.) Nämä ovat yhdet suosikkilakanoistani, sillä kuosi on kaunis ja värit aivan herkulliset. Olemme saaneet nämä häälahjaksi perhetutuilta. Tähän klassikkokuosiin en varmaan kyllästy ikinä! Se on melko koristeellinen, mutta siinä ei ole mitään liikaa ja se toimii hyvin lakanoissa.
 |
| Ananasakäämä vaalean sinivalkoisena. |
Ananasta minulla on myös toinen setti, kauniin sinisävyiset. Värit ovat niin ettei yhtään haittaa että on kahdet samaa kuosia. Ne taitavat olla ensimmäiset parisängyn lakanat, parittomia lakanoita meillä on tietysti monet ajalta ennen yhteiseloa, mutta ne eivät ole käytössä. Tykkään siitä, että molemmilla on samanlaiset lakanat. Olen esteetikko nukkuessakin. Emme kuitenkaan halua yhteistä täkkiä, sillä tuntuisi vieraalta ajatukselta, ettei omaa täkkiä saisi rypistää miten haluaa mytyksi.
 |
| Toivottavasti sängystä ei löydy muita pieniä kiviä, kuin nämä. Ehe ehe. |
Uuden rapsakat lakanamme ovat niin ikään häälahjaksi saatua Marimekkoa, lahjoittajana miehen täti. Pienet kivet-kuosi on graafisen yksinkertainen ja minä tykkään aina palloista. Niiden tummansininen sävy tuo kivaa vaihtelua muuten melko vaaleansävyisiin lakanavarastoihimme. Laitan niiden kanssa usein myös tummansinisen alulakanan. Tyynyliinoja vaihdan useammin kuin pussilakanoita, joten minulla on sopivasti kaverilta saamia saman kuosin oransseja tyynyliinoja. Oranssi tuo hauskaa kontrastia tummansiniseen.
 |
| Tööt tööt! Vauhdikkaista autoista huolimatta, näissä lakanoissa nukkuu oikein makoisasti. Tai ehkä juuri siksi, sillä minulla on selvästi carcolepsy. |
Bo boo -lakanat ovat ehdottomasti suosikkini! Näitä oikein pyysimme häälahjaksi ja perhetuttumme, entiset naapurimme ostivat nämä meille. Marimekkofaniuden olenkin napannut juuri tämän perheen äidiltä, joten mikäs sen sopivampi lahja. Tässä kuvassa kuosi ei oikein pääse oikeuksiinsa, mutta Marimekon sivuilla, on hyvä kuva. Kuosissa yhdistyvät iloiset värit, sopiva lapsenmielisyys ja kuitenkin yksinkertaisuus ja vieläpä valkoisella pohjalla.
 |
| Yksinkertainen on kaunista. |
On meillä tosiaan jotain muutakin kuin pelkkää Marimekkoa. Olemme saaneet kummeiltani hennon vaaleanvihreät ruutulakanat. Ne ovat minusta ihanan klassiset, sillä ruutukuosia on varmasti aina. Vihreä sävykin on juuri sopiva. Kuvassa se jäi muokkauksenkin jälkeen hieman todellista harmaammaksi. Nämä vähän hillitymmät lakanat ovat mukavaa vaihtelua räiskyvien Marimekkolakanoiden rinnalla.
 |
| Pohjapiirroksia katsellessa voi miettiä, minkä itse haluaisi. |
Jostain syystä Finlaysonin kuosit ovat jääneet minulle vieraammiksi kuin Marimekon. Onneksi kuitenkin bongasin pari vuotta sitten tämän Kotona-kuosin. Se on minusta niin oivaltava! Asuntojen pohjapiirrokset sopivat hienosti kankaaseen. Asunnot ovat varmaan vähän vanhemmista taloista, sillä niissää on jänniä muotoja ja yksityiskohtia. Momo-taloista tulisi varmaan vähän suoraviivaisempi kuosi. Kuosin värit ovat ehkä hieman turhan hillityt, mutta toisaalta kuosissa riittää niin paljon katseltavaa, että on hyväkin etteivät värit pompi silmille.
 |
| Kätevän emännän ratkaisu karkaileviin täkkeihin. |
Lopuksi vielä vinkki kaikille, jotka tuskailevat vaeltavien täkkien kanssa. Minä inhoan sitä, että täkkiä ei pysy paikoillaan pussilakanan sisällä, vaan valuu lakanan keskelle. Tähän olen kehittänyt ratkaisuksi napin ja lenkin. Olen ommellut täkkeihin kiinni kolme nappia ja jokaiseen lakanaan kolme lenksua. Näin täkin ja lakanan saa kiinnitettyä toisiinsa ja ongelma ainakin helpottuu, jos nyt ei ihan kokonaan poistu.
Tällä kertaa vähän tällaista arkisempaa asiaa, mutta kauniilla asioilla arjesta voi tehdä mukavamman! Millaisista lakanoista sinä pidät? Entä koetko karkailevat täkit ongelmaksi?
Meillä on vain kaksia lakanoita kahdet, muuten käytetään aina parittomia lakanoita ja joskus vielä eri tyynyliinojakin, aluslakanatkin on aina eripareja, nukutaan siis hullun värikirjon keskellä. Sopii meille hulluille. Finlaysoneita on monet, nansoja on muutamat ja vanhoja perittyjä on myös paljon, ihanimpia on just ne pehmeet hyvinnukuttavat lakanat. Joku pedantimpi tyyppi, joka rakastaa harmoniaa näkis varmaan painajaisia meillä.
VastaaPoistaHullu värikirjokin voi olla oikein sopiva nukkumispaikka! Meilläkin varmaan nukuttaisiin enemmän eriparilakanoissa, jos ei oltaisi satuttu saamaan noin monia lahjaksi.
PoistaNäistä meidän lakanoista yhdetkään ei ole muuten tuollaiset ihanasti pehmenneet (vielä). Minulla oli parit oikein pehmeät lakanat lapsuuden kodissa. Toiset otin aina jouluksi käyttöön, koska silloin oli erityisen ihana nukkua pehmeissä lakanoissa.
Meillä on aina lakanat samaa paria ja minulla on suosikkina ne marimekot, joiden tuntu on silkkisen hieno ihoa vasten eli ne ovat erityisen sileää puuvillaa. Jotkut marimekot taas ovat "tahmeampaa" puuvillaa enkä tykkää niistä niin paljon. Osa meillä on finlaysonia ja sitten on Stockmannin Casa-merkkisiä. Teillä on itse asiassa enemmän kauniita lakanasettejä kuin meillä.
VastaaPoistaTäkit karkailevat meilläkin, mutta asettelen niitä kohdilleen noin joka toinen aamu roikottamalla ja heiluttamalla peittoa. Nappeja en ole viitsinyt ommella, vaikka se on hyvä idea.
Ava
Meilläkin osa noista marimekoista on silkkisiä ja osa tahmeita. Minä tykkään kyllä tahmeistakin, juuri siksi että ne eivät valu!
PoistaHuh, joka toinen aamu en millään viitsisi suorittaa lakanoiden roikottamista ja heiluttamista! Minusta se on niin hankalaa, kun täkit valuvat aina ainakin parikymmentä senttiä.
Hauska postaus epätavallisesta aiheesta! Minäkin rakastan puhtaita lakanoita, mutta INHOAN pussilakanoita - en kerta kaikkiaan tule toimeen niiden kanssa vaan täkki kerääntyy myttyyn kuin säkin pohjalle ja rentouttava uni on tiessään. Kekseliäästä nappiratkaisustasi saattaisi olla apua, mutta olen jo lapsesta tottunut nukkumaan pelkällä täkillä ilman pussilakanaa joten hieman karsastan niitä edelleen. Tietysti täkki pysyisi puhtaampana mutta saa nähdä. Vanhempi poikani osaa nukkua pussilakanan kanssa vaikka itse olin saman ikäisenä jo sen heivannut, mutta nuoremassa on samaa vikaa kuin minussa eikä herra suostu käyttämään pussilakanaa. Eli ehkä kaivamme napit esiin ja kokeilemme kätevän emännän ratkaisua ennen lopullista tuomiota :-)
VastaaPoistaEhkä hyväksi todettua tapaa ei kannata muuttaa, nappiratkaisukaan ei ole täysin vedenpitävä. Silloin tällöin täkit täytyy laittaa ojennukseen.
PoistaMistäköhän johtuu, että toisilla täkit vaeltavat enemmän? Nukkumistyylistä kenties? Siihen ei hirveästi voi itse vaikuttaa.
Tosi kiinnostava postaus! Kivi-kuvan alla kirjoitit. "niiden tummansininen sävy", onko virhe kirjoituksessa vai kuvan sävyssä? Eikun hei, nyt mä tajusin. Siis lakanat on siniset ja tuo kuva on tyynyliinasta. Joo, sopii varmaan hienosti yhteen lakanoiden kanssa. Muutenkin teillä on ihanat raikkaat värit.
VastaaPoistaFinlayson myi aikasemmin "tikkipussilakanoita". En tiedä mikä on ihan oikea nimitys, mutta joka tapauksessa ne oli kirkkaan värisiä pussilakanoita, joihin oli tikattu valmiiksi ohut peite sisään. Siis peite ja lakana samassa paketissa. Ne olivat myös normaaleja peitteitä pidempiä. Me ostimme sellaiset ja ihastuimme. Seuraavana vuonna ostin toiset. Emme ole käyttäneet vuosikausiin muita. Ne vain on niin ihanat. Toiset on pesussa kun toinen pari on käytössä. Mutta NIITÄ EI ENÄÄ VALMISTETA! Olemme ihan pulassa kun nämä pikkuhiljaa alkavat kulua loppuun. Olen käynyt Finlaysonin myymälässä ja kysellyt. Myyjät sanoivat, että kyseijöitä on muitankin ollut, mutta valmistus on lopetettu. En kertakaikkiaan tajua miten sitä voisi taas tottua niihin karkaileviin täkkeihin, jotka ovat milloin kuumia milloin kylmiä ja vielä liian lyhyitäkin! Olen yrittänyt etsiä vastaavaa peittoa, johon sitten ostaisi pussilakanan ja itse tikkaisi kiinni, mutta ei toistaiseksi ole sekään onnistunut ja ehkä olisi liian vaikeaakin tikata kokonainen peitto.
No se hyvä puoli siinä kuitenkin on kun valitettavasti joutuu takaisin tavallisiin peittoihin ja lakanoihin, että pääsee ostamaan uusia kauniita pussilakanoita, niitä on niin monia ihania värikkäita kuoseja nykyään.
Viittasin tummansinisillä lakanoilla pari kuvaa ylempänä oleviin lakanoihin, jotka olivat ne puhtaat lakanat. Ja niihin on sitten myös nuo oranssit tyynyliinat. Vähän sekavasti laitettu.
PoistaVoi ei, toivottavasti keksit jonkun ratkaisun tikkilakanoiden tilalle, sitten kun niistä on pakko luopua! Minustakin on aina suuri harmi, jos jotain hyväksi havaittua ei enää saa ja sitten on pakko pärjätä vanhoilla.
Eilen mietin lakananvaihtopäivän autuutta kun petasin puhtaita petivaatteita omaan ja lasten sänkyihin. Hotellissa nukkumisen ihanuus perustunee ainakin osaltaan siihen, että lakanat ovat siellä korkkaamattomat. Meillä käytetään hajusteettomia pesuaineita, mutta jokin ihana tuoksu noissa puhtaissa (etenkin ulkona kuivatetuissa) eittämättä on. <3
VastaaPoistaHyvä huomio, hotellien ihanuus perustunee tosiaan osittain korkkaamattomiin lakanoihin ja myös mahdollisesti siihen, ettei sitä sänkyä tarvitse välttämättä pedata itse. Ellei sitten nuku sellaisissa halpis-hostellihotelleissa, joissa me aina nukutaan.
PoistaMinäkin käytän hajusteettomia pesuaineita, mutta jotenkin kummasti ne lakanat saavat silti itseensä jonkun ihanan tuoksun.