Mitäs kummaa?

Meillä tapahtuu kummia. Yhtäkkiä puolet olohuoneesta on vallannut soitinten armeija. Kotiin on ilmestynyt omituisia koristeita, jotka eivät kaikki suinkaan ole jouluisia. Keittiössä pöllyää jauho ja bassovahvistin pitäisi hakea paikkaansa. 

My husband turned thirty this week and today we're throwing him a birthdayparty. Our living room had to be redecorated because the we're going to have our own little festival. We provide a backline and an open mic. I decorated the house with lights, flags and overly glittery Christmas ornaments. Hope we'll have a blast!

Syy kaikkeen kummallisuuteen on se, että juhlistamme tänään miehen kolmekymppisiä järjestämällä "olkkarifestarit" meillä kotona. Lava on vapaa muttei pakollinen. Nyt on vielä päivä aikaa jännätä, kuinka paljon porukkaa tulee ja millaiset festarit saadaan aikaan. Emme ole tällä konseptilla koskaan juhlia järjestäneet.

Koristuksia festareilla pitää tietysti olla. Keittiöön laitoin nuo minun viime vuotisille synttäreille tehdyt viirit. Ne tuovat vähän väriä lumettoman joulukuun keskelle. Pallovalot koristavat lavaa ja olkkaria. Eteisen ja kuistin koristelin överisti joulukuusen nauhoin. Osa vieraista ei tunne minua kovin hyvin, sillä ovat enemmän miehen kavereita. Heh, joku varmaan luulee, että meillä on joka joulu violetit glitternauhat lampuissa ja siniset (milleniumin ajoilta) vastaavat kuistin pyykkinaruissa.

Eikö olekin tyylikästä koristelua? Lipaston päällä odottavat nauhat pääsyä kuistin puolelle.

Jotta kaikki soittimet ja lisäksi yleisöä mahtuisi olkkariin, siirsin kirjoituspöytäni makuuhuoneen puolelle. Kirjoituspöytä on ollut samassa paikassa koko kaksi ja puoli vuotta,jonka olemme tässä asuneet. Ja öh, siltä sen alla näyttikin. En tiedä olenko missään nähnyt noin paljon pölypalleroita neliömetrin sisällä. 

Tämän verran kertyy pölyä 2,5 vuodessa. Osasyynä on varmastikin lampaantalja, joka on jalkojen lämmikkeenä kirjoituspöydän alla.

  Samalla tuli testattua, miltä meidän olohuone näyttäisi toisessa järjestyksessä. Lopputulos on kuvissa ihan hyvä, mutta jotenkin kokonaisuus ei ole yhtä tasapainoinen, kuin silloin jos sohva on ikkunan alla. Tietysti soitinten kanssa on vähän vaikea hahmottaa kokonaisuutta, mutta olen melko varma, että juhlinnan jälkeen huonekalut palautuvat joko entisille paikoilleen tai sitten kokeilen jotain kolmatta järjestystä.

Aika mukava työpiste. Eihän sitä gradua enää tarvinnutkaan kirjoittaa! Paitsi ne vikat korjaukset...

Aargh, voihan talvipäivän tärähdyskuva. En valitettavasti jaksanut ottaa uutta.

 Nyt koti alkaa olla valmiina juhlaan. Vielä pientä säätöä tarvitaan ja kakku pitää koristella. Jos kakku onnistuu, siitä tule tosi hauska! Raportoin siitä myöhemmin. Tarjoilut olen tällä kertaa pitänyt melko yksinkertaisina ja ostanut myös valmiina, sillä vieraita on kutsuttu hieman normaalia enemmän. Tosin vähän ex tempore kokeilin tehdä kattilaleipää, joka onnistui ihan todella hyvin. Ensimmäiset onnekkaat saavat maistella myös sitä. 

Muuramen kirjoituspöydän sai näppärästi pieneen tilaan sähkörumpujen paikalle. Vähän olisi turhan pieni jalkatila.

Eilen oli miehen varsinainen syntymäpäivä eli minulla on nyt sitten kolmekymppinen mies. Ikä on vain numeroita, mutta silti panostin tänä vuonna miehen synttärilahjaan vähän keskimääräistä enemmän. Hän oli toivonut midi-koskettimistoa musiikin sovitushommia varten ja sellaisen hän myös sai. Kun kuljetin sen kotiin, piilotin kiipparin viltin sisään ja laitoin sängyn alle. Kun keskiviikkona aloin miettiä paketointia, tajusin, että miksi tuhlaisin paperia, kun voin käyttää sitä vilttiä. Solmin viltin päät isolla rusettinauhalla ja lahjasta tuli kuin suuri karamelli!

Ehkä maailman ekologisin paketti, käytettynä saatu villahuopa. 

Nyt sitten vaan jännittämään iltaa. Toivottavasti tulee onnistuneet festarit!