Olkkarifestarit

 Kirjoitin perjantaina olkkarifestarien eli miehen kolmekymppisten järjestelyistä ja mietin, että millaiset juhlat mahtaa tulla. Nyt voin kertoa, että tuli ihan mahtavat, ehkä parhaat meidän järjestämät juhlat, vaikka ennenkin on ollut oikein onnistuneita hippaloita. Musiikki oli tasokasta, sitä oli sopivasti ja ruoka riitti aika hyvin. Myös naurua riitti ja tunnelma oli korkealla. Iso kiitos juhlien onnistumisesta on tietysti vieraille. 

Vieraita oli monelta elämänalueelta: oli lapsuuden ystävää, seurakunnasta ja musiikin parista. Koko sakki sopi hyvin yhteen. Vieraskirjan ja muistimme perusteella vieraita oli yhteensä 45 plus me. Huh! Hyvin kuitenkin mahduttiin, eivätkä kaikki tietystikään olleet yhtä aikaa huushollissamme. Ikähaarukkakin oli alle vuoden ikäisestä yli viisikymppisiin. Minä en tuntenut ihan kaikkia vieraita kovin hyvin ja paria kaverin kaveria ei tuntennut mieskään. Hyvin mahtuivat mukaan hekin. 

Donatello - miehen suosikki turtleseista. Sitä oli helpoin esittää, koska aseena oli keppi. 

On Friday I made a post about our upcoming party. We DID have a blast! Everything went great: the music was great, there was enough food for everyone and I think everyone enjoyed themselves. I'm so thankful and happy how the party went! My husband thought the Teen-age mutant ninja turtle cake was hilarious! (As a child, he was always Donatello.) I want to throw another one of these parties!

Tarjoiluina oli karjalanpiirakoita, leipää, vieraiden tuomia herkkuja kuten keksejä, viinirypäleitä ja karkkia sekä täytekakku. Kakun koristelun pidin salaisuutena melkein viimeiseen asti ja paljastin ideani vasta kun koristelin kakun hiukan ennen juhlia. Donatello-kakku sai aikaan paljon keskustelua ja eri turtles-hahmojen vertailua. Pikkupojat pääsivät elementtiinsä. Tekemäni lehtikaalisipsit jakoivat mielipiteet rankasti. Osa vieraista toivoi, etteivät ne ikinä yleisty. Valitettavasti blogit ovat jo niitä täynnä, joten laitan tänne linkin ohjeeseen sitä toivoneille vieraille. 

Kohta synttärisankari puhaltaa kyntittilät. Mentiin siitä, mistä aita on matalin ja laitettiin yksi kynttilä per vuosikymmen.

Hauskana yksityiskohtana on pakko mainita tuo miehen rintapielessä komeileva kolmekymppispinssi. Hän sai sen kiertopalkintona serkultani, joka täytti 30 puolitoista vuotta sitten ja sai lätkän pikkuserkultamme. Nyt meidän tehtävänä on antaa se eteenpäin jollekin 30 vuotta täyttävälle. Jaksoin muistuttaa illan aikana monta kertaa, että ehkä ei kannata pitää sitä perhepiirissä, koska sitten joutuu odottamaan vielä niin monta vuotta. 

Jamittelua oli illan mittaan aika tasaisesti ja välillä oli pieniä taukoja. Musiikki oli todella tasokasta ja tunnelma vaihteli jazzista J. Karjalaiseen. Olohuone oli aika täynnä ja oviaukot tukossa. Minä en päässyt käymään olohuoneessa seitsemästä puoli yhteentoista, kun en halunnut jäädä sinne mottiin siltä varalta, että syötävät loppuu tai jos tulee joku uusi vieras. Makuuhuoneessa oli kuitenkin yhtä hyvä kuunnella ja loppuillasta pääsin ihan olkkariinkin. 

Synttärisankari elementissään.

Juhlat olivat jo edellispäivänä, mutta koti ei ole ihan vielä palautunut normaaliin ulkoasuunsa. Siivous on kyllä suurinpiirtein tehty, mutta huonekalut eivät ole paikallaan. Täytyy sanoa, että olin erittäin tyytyväinen, että käytimme poikkeuksellisesti kertakäyttäastioita!  

Unohdin ottaa alkuperäisestä juhlapöydästä kuvan. Tässä on se, mitä jäi jäljelle.

Minusta on hauska ottaa kuvista myös "jälkeen"-kuvia. Jotenkin niissä kuvissa tiivistyy tällaisten juhlien positiivinen kaoottisuus. Enkä tarkoita tällä mitään örvellystä vaan sellaista juhlien huolettomuutta ja sitä, että vaikka aluksi kaikki on tiptop, niin rennoissa juhlissa saa olla aika vapaasti. Ei tarvitse miettiä maton nukkien suoristamista, jos haluaa tanssia. 

Donatellosta jäi yksi silmä. 

Mahtavien juhlien jälkeen meillä on ollut pehmeä lasku tavalliseen elämään (arki tosin alkaa vasta huomenna). Eilen olimme yksillä 26-vuotisjuhlilla ja tänään juhlistimme miehen nimppareita syömällä herkkuaamiaisen. Nimpparit siis eivät ole juuri tänään, mutta sunnuntaina oli hyvää aikaa panostaa aamupalaan. 

26-vuotias sai lahjaksi 25 + 1 pilliä. Lisäsin hienojen paperipillien joukkoon yhden muovisen.

Aamiainen riisipuurolla, munakokkelilla, hedelmillä ja tuorepuristetulla appelsiinimehulla. Ei ihan tavallinen paahtoleipä tai ruisleipä + puuro -aamianen. 

Huoh. Huomenna täytyy palata arkeen. Onneksi on mukavat muistot ja kohta joulu. Jee!