Mulla olis vähän astiaa, osa 2

Keväällä innostuin kuvaamaan ja esittelemään astioitani. Melkein heti kärkeen ilmoitin postauksessa, että luvassa on vielä ainakin toinen esittely, sillä kaikki astiat eivät päässeet ekaan postaukseen. Hyvää kannattaa odottaa ja tässä nyt vihdoin olisi toinen osa. Se tässä toisessa osassa oli hirveän kivaa, ettei tarvinnut keksiä otsikkoa!

Ihan jokainen kippo ja kuppo ei vieläkään päässyt kuvattavaksi. Luulen että ajan myötä suurin osa astioistani päätyy tänne blogiin jonkin reseptin tai muun yhteydessä, vaikken erillistä astiapostausta enää tekisikään. Astioiden kuvaaminen oli kuitenkin mielestäni tosi hauskaa! Valkoinen keittiönpöytä on täydellinen alusta ja vaikka valo-olosuhteet olivat haastavat, sain mielestäni ihan kelpo kuvia aikaiseksi. Sikses.

Aseita. Sydän-lusikat ovat kyllä varmaan rauhan ja rakkauden kannalla.

Minun ei pitänyt lainkaan kuvata aterimia, kun jotenkin ajattelin, etteivät ne ole niin mielenkiintoisia. Laitoin niitä koristeeksi kuvaan, kun yritin kuvata Essence-sarjan viinilasejani. Lopulta kuitenkin kävi niin, että niistä en saanut aikaan yhtään järkevää kuvaa, mutta nämä aterimet alkoivat näyttää kivoilta pöydällä. Lappasin niitä lisää ja kuvasta tulikin tosi hauska! Meillä on kahden eri sajran aterimia plus joitain muita. Mattaharjatut ovat Iittalan Citterio 98-sarjaa ja vihreävartiset Villeroy & Bochin Vivoa. Lisäksi joukossa on joitain nimettömiä lusikoita ja Alessin sydänlusikoita. (Meillä niitä kyllä sanotaan peppulusikoiksi...)

Lautasten lisäksi sarjassa on käteviä eri kokoisia kulhoja jälkiruoille ja tarjoiluun.

Viime postauksessa esittelin Iittalan Origoa, jota minä olen kerännyt jostain lukioikäisestä. Yllärinä anoppi kuitenkin antoi meille yhtenä jouluna lahjaksi Villeroy & Bochin Vivo-sarjaa ja hän keräsikin sitä meille kokonaisen astiaston verran. Niistä on tullut epävirallisesti meidän salaatti- ja kala-astiasto. Ruokaisat salaatit on kätevä tarjota sarjan melko matalilta, syviltä lautasilta. Joskus on kiva myös että lautaset ovat ihan vaan valkoiset, koska Origoissa on aina sitä väriä. Lisäksi sarjan vihreän sävy on aivan täydellinen!

Voisin pitää kurssin aiheesta "Näin kuvaat astioitasi tekotaiteellisesti".

Kuten muitakin astioita, myös juomalaseja meillä on monenlaisia. Koska kotona oli aina värillisiä laseja, halusin vaihteeksi värittömiä. Nyt minun on taas alkanut tehdä mieli värillisiä, mutta ihan vielä kaappeihin ei taida mahtua. Nuo vihreät Aino Aallot ovat miehen vanhoja ja ne ovat hyvän kokoiset esimerkiksi smoothien juomiseen. 

Toisaalta minusta on hauskaa, että  kaikki lasit ovat kuitenkin eri mallisia. Ja onhan siellä väriläikkänä nuo origon "mukilasit". Alimmainen on Eva Solon lasi, keskimmäinen Vivo-sarjaa ja toiseksi ylin puolestaan joskus teininä hankkimani Leonardo-sarjan lasi.

Vitsailemme aina, että salaattikulhon reunassa on koristeena seepran luuta. 

Vuosien varrella kokoelmiin on kertynyt myös jos jonkinlaista kulhoa ja tarjoiluastiaa. On aina yhtä kiva valita mihin jonkun ruoan tai salaatin laittaa! Kulhojen kanssa voi myös vähän rikkoa sarjaa ja niiden ei tarvitse ei aina tarvitse sopia muihin asioihin. Hyvänä esimerkkinä täysin "irrallisesta" kulhosta on tuo Arabian Apila-kulho. Pallolliset marimekon kulhot olen muuten saanut siltä entiseltä naapurilta, josta kerron edellisessä postauksessa. Haha, kuosikin taitaa olla sama kuin tyynyissä! Puukulho on yksi suosikkini. Saimme sen häälahjaksi ja se on Mangomaasta.

Tällä kertaa kahviKUPIT pääsivät etualalle ja mukit päätyivät taustalle. Miehen mielestä tuo vihreä nuppu näyttää häiritsevästi euron merkiltä.

Meillä on myös ihan virallinen kahviastiasto, mutta koska nykyään nuoret tuppaavat huomaan kahvinsa mukeista, astiastoa käytetään liian harvoin. Yleensä ne kaivetaan esiin kun miehen vanhemmat tulevat käymään, koska he käyttävät kotonaankin pienempiä kuppeja. Nämä taitavat kyllä olla heille aika mukikokoa. Sarja on Iittalan ja Marimekon Primaveraa ja minulla on sitä sekä oranssina että punaisena. Mukeja on sitten muitakin värejä. Jos nyt alkaisin kerätä kahviastiastoa, haluaisin Arabian Tuokio-sarjaa, koska tuo sininen kuvio on aivan ihanan värinen. Koska kahviastioita tulee muutenkin käytettyä liian vähän ja astioita minulla riittää, haluan jättää tämän kuitenkin vain haaveeksi.

Tätä kirjoittaessa kyllä huomaa, että Iittala taitaa olla se, josta löydän eniten minua miellyttäviä astioita. Eternal sunshinen Ronja oli tehnyt Amerikassa havainnon, miten suomalaiset tuntuvat ostavan lähinnä vain juuri Iittalan ja Arabian asioita. Minulta ei löydy edes Pentikin astioita, mutta Villeroyta sentään jonkin verran. Ainakin minun kohdallani tämä johtuu myös siitä, että omaa silmää vain miellyttävät eniten nuo Iittalan ja myös Arabian melko selkeät ja modernit muodot. 

Minkä lasin sinä valitsisit? Minä ehkä ottaisin tuon ylärivin keskimmäisen.

Edellisessä astiapostauksessa sokerina pohjalla oli Tallinnasta ostettu teeastiasto. Tälläkin kertaa jätin viimeiseksi herkkupalan, joka on tuotu Tallinnasta. Ostimme nämä ihanat "nyppylasit" vuotuiselta Tallinan reissultamme joskus 2000-luvun alussa. Lasit olivat aivan vastustamattomat! Ne odottivat kaapissa kauan ennen kuin pääsivät käyttöön, mutta nyt ihastelen niitä joka päivä keittiön avohyllyllä. Väripilkut ovat siis myös lasia ja kiinni lasin ulkopinnassa. Niitä käytetään melko harkiten ja yleensä niistä on tarjottu jotain jälkkäriä kuten panna cottaa tai kotitekoista jäätelöä. Nämä lasit nimittäin ansaitsevat vähän parempaa. 

Millaisia ovat lemppari astiasti? Onko sinulla jokin astia, jota käytetään vain erityistilaisuuksissa?