Tammikuusi ja helmikuusi

Meillä oli tänä vuonna hieman haasteita päästä eroon joulukuusesta. Hankaluuksia ei tuottanut ainoastaan kuusesta luopumiseen liittyvä haikeus, jota olen joka vuosi potenut, vaan myös laiskuus. Kun viimein nuutin päivän jälkeen sain koristeet riisuttua, kuusi jäi joksikin aikaa niinkin kätevään paikkaan kuin keskelle eteistä. Todistusaineistoa löytyy synttäripostauksen loppupuolelta. Lopulta saimme kuusen jätesäkkiin ja kuistille. Siinä se viettikin sitten pari viikkoa, koska emme ehdineet viedä sitä jäteasemalle, eikä joulukuusia ainakaan meidän taloyhtiössä kerätty automaattisesti (kai?). 

We were too lazy to take our Christmas tree to a waste center so a few weeks ago I just cut the branches with cutting pliers. The branches were still beautiful and green so I could not throw them out. I put them in flower pots and decorated them with origami cranes. I think they look very nice and not too christmassy. I hope they last till spring is here and then I can replace them with flowers. 

Nykyiset helmikuuset, entiset joulu- ja tammikuuset.

Tyhjä ruukku sai uutta täytettä. Voi kun saisi vielä lunta päälleen!

Lopulta äiti vinkkasi, että sivuleikkureilla meidän pikkukuusesta saisi helposti oksat irti, jolloin okat ja rangan saisi heitettyä ihan tavalliseen roskikseen. Kunhan laiskuudeltani kerkesin, ryhdyin tuumasta toimeen. Oksat napsahtelivat helposti irti. Ne olivat vielä kauniin vihreitä ja neulaset pysyivät parin viikon vedettömyydestä huolimatta hyvin kiinni. Niinpä päätinkin asetella oksat kauniisiin purkkeihin kuistille. Osa oksista päätyi ulos suureen siniseen ruukkuun. 

Linnut lennähtivät kuusen oksille. 

Meidän joulukuusesta tulikin sitten yhtäkkiä tammikuusi eli aivan uusi puulaji. Sittemmin se muuttui tietysti helmikuuseksi. Helmiä en oksiin kuitenkaan ripustanut, vaan origameja. Ajattelin, että koska kuusenokat viittaavat niin selvästi jouluun, ne pitäisi koristella jollain hyvin ei-jouluisella. 

Tuskien taittelu. Keltainen joutui useampaan kertaan uudelleen käsittelyyn.

Sain vuosi sitten joululahjaksi origamien taitteluoppaan. Hyvin nopeasti selvisi, ettei se ole oikein minun lajini. Raivon ja hampaiden kiristelyn säestyksellä sain kuin sainkin taiteltua muutamia malleja, joista suosikkini oli klassinen kurki. Niitä oli jonkin verran varastossa ja tänään taittelin niitä lisää. Muutaman epäonnistumisen jälkeen taittelu alkoi sujua. Sen verran hankalaa homma kuitenkin on, että taidan pitää taas vuoden tauon. 

Kurkiaura,

 Kuisti sai taas vaihteeksi uutta ilmettä, näillä pärjää ainakin maaliskuulle. Voi kyllä olla, että kohta meillä on myös maaliskuusi! Oksat ovat kestäneet sekä paukkupakkaset että lauhkeat säät. Saisi kyllä pakkaset tulla takaisin, minä kaipaan talvea. No, se sää pohdinnoista. Ilokseni huomasin, että miehen synttärikoristeiksi hankittu tähtivalosarja sopii origamien kanssa yhteen aivan loistavasti. Nekin saavat siis jäädä kevääseen asti. 

Näitä tähtiä en sentään joutunut itse taittelemaan.