Väreilyä ilmassa

Minä tykkään tunnetusti väreistä ja erityisesti kirkkaista sellaisista. Blogin tunnisteissakin on "väreilyä"-osio, johon laitan kaikki erityisesti väreihin liittyviä tai erityisen värikkäitä postauksia. Tuikkiksen ihanassa blogissa on käsitelty värejä useammassakin postauksessa. Sieltä sain idean tehdä postauksen, jossa käsittelen suhdettani eri väreihin. Minä olen liian kärsimätön usean postauksen pohdintoihin, joten ymppärsin kaikki tärkeiksi kokemani värit vaan samaan postaukseen. Pääosin värit ovat ihan sellaisen perus väriympyrän värejä, mutta mukaan livahtivat myös pinkki, vaaleanpunainen sekä turkoosi, jotka ansaitsevat tulla mainituksi erikseen. Musta, valkoinen, harmaa ja ruskea ynnä muut jäivät nyt pois. 

Keltainen - ah keltainen! Se on aivan automaattisesti ykkösväri. Olen kirjoittanut postauksenkin ihan vain keltaisesta. Lainaan sieltä suoraan: "Keltainen on ollut minulle sellainen all-time-favourite-väri, joka on pysynyt sesongista toiseen. Sen rinnalla olen aina pitänyt monista muistakin väreistä, ... Kuitenkin, jos joku kysyy vain yhtä absoluuttista lempiväriä, sanon että keltainen. Sitä ei saa olla liikaa, koska en halua kyllästyä siihen." Keltaisen sävyistä pidän melkein mistä vain, paitsi liian murretuista. Kirkkaan sitruunan keltainen, joka jonkun silmissä voi jopa vihertää, on suosikkini. Ja kuten tuolta aikaisemmasta postauksesta käy ilmi, olen varma että rakkauteni keltaiseen juontuu siitä, että äitini söi sitrushedelmiä minua odottaessaan. 

Vihreä on toinen kestosuosikki, mutta sen sävyistä olen huomattavasti tarkempi kuin keltaisen. Ne vihreät, jotka kuuluvat lempivärisävyihini (laajennan tässä käsitettä "lempiväri") ovat erilaiset vaaleanvihreät limestä omenanvihreään ja chartreusen vihreään. En minä tässä mitään yritä briljeerata värisävyjen nimillä tai mitään. Tumman vihreä tai ns. ruohonvihreä harvoin viehättävät minua. Poikkeuksia toki löytyy, esimerkiksi kasveissa vihreä on aina kaunis. Yllätteän myös Fauna-lasit miellyttävät tummuudessaan, samoin smaragdin vihreä ruukku. Huomaan löytäväni vihreästä valtavasti eri sävyjä! 

Sininen... hmm... Minulla on siihen ehkä hieman etäinen ja viileä suhde. Taidan kokea sen värinäkin hieman sellaisena. Ihan kiva ja neutraali, muttei mikään suosikki, ainakana itsessään. Toisaalta, kun alan miettiä niin sinisessä on monta aivan erityisen kaunista sävyä. Tuollainen syvä välimerensininen, kuten postilaatikossa ja kuplassa aavistuksen tummempana. Se tuo mieleen lapsuudenkodin kylppärin, jonka sävy on aika lailla noiden välistä. Sinisellä on paikkansa, sillä voisin ottaa samanlaisen kylppärin itselleni edelleen. Myös siniset ruukut rapunpielessä ovat must. 

Laitoin turkoosin sinisen kaveriksi, vaikka pidänkin sitä erillisenä värinä. Perus-väriympyrään se ei kuitenkaan mahdu, joten siksi ymppäsin sen siniseen. Pidän nimittäin enemmän sinertävistä turkooseista kuin vihertävistä. Tuollainen uusien sohvatyynyjen kirkas turkoosi on parhaimillaan yhdistettynä johonkin toiseen kirkkaaseen väriin kuten keltaiseen, pinkkiin tai limenvihreään. 

Violetti on värinä näyttävä ja juhlava, jotenkin loistelias. Silti se ei kuulu suosikkiväreihini ja sitä oli vaikeinta löytää kodistamme. Joskus yläasteella violetti oli lempivärini, mutta kyllästyin siihen. En tiedä mikä siinä on, koska periaatteessa väri on kaunis. Ehkä se on usein liian tumma ja mystinen? Vaalean violetti taas on hiukan pliisu ja pinkkiin vivahtava violetti muistuttaa yläasteaikaisista housuista. Ehkä tyydyn ihailemaan violettia kaukaa. 

Ennen kuin siirrytään violetista punaiseen, viivähdetään hetki pinkissä ja vaaleanpunaisessa. Nekään eivät kuulu perusväriympyrään, mutta erityisesti pinkki ansaitsee erityismaininnan ja vaaleanpunainen pääsi vähän siinä siivellä mukaan.  Minä miellän pinkin tuollaiseksi räiskyvän tummahkohksi vaaleanpunaiseksi, jonka alle lasken mm. vadelman punaisen. Pinkki on täysin väärinymmärretty väri, kun sitä pidetään barbivärinä ja jotenkin epäsuotavana, tyhjäpäisten blondien värinä. Minusta se taas on kaunis ja räväkkä voimaväri, joka hehkuu erityisesti yhdistettynä toisiin kirkkaisiin väreihin. 

Pinkki ja vaaleanpunainen ovat siis eri värejä, vaikka englannissa ne luokitellaankin molemmat sanan "pink" alle.Vaaleanpunainen taas on hempeä, kuten nuo liljat. Pidän vaaleanpunaisestakin, mutta sitä näkyy vähemmän sisustukessa. En oikein osaa sanoa siksi, ehkä se on liian vaalea kirkkaiden lempivärieni rinnalla. 

Punainen on rohkea väri. Sitä ei saa olla liikaa, koska se vie helposti tilaa muilta väreiltä. Liian suurina annoksina se voi myös alkaa ärsyttää. Se ei ole lempivärini, mutta pidän siitä. Ehkä vähän samalla tavalla kuin siniselläkin, sillä on paikkansa ja elämä olisi tylsää ilman punaista. Sopivat piristysruiskeet siellä täällä antavat sisustukseen ryhtiä ja voimaa. 

Oranssi on tavallaan yksi lempiväreistäni ja tavallaan ei. Ehkä se pelkältään ei ole lempivärini, mutta yhdistettynä muihin se tuo kivasti särmää. Oranssi on aika mausteinen väri ja mausteena se varmaan toimiikin parhaiten. Oikean oranssin sävyn suhteen olen äärimmäisen tarkka - minun lempi oranssini ei saa olla tippaakaan (tai juuri ollenkaan) murrettu. Sellainen appelsiinin puhdas oranssi on kaunein. Toisaalta sellainen on poltettu oranssi on kaunis, mutta ei minun sisustuksessani. 

Kaikenkaikkiaan pidän eniten kirkkaista ja puhtaista väreistä, en niinkään murretuista. Huomaan kuitenkin, että oikeastaan kaikista väreistä löytyy sävyjä joista pidän ja toisaalta jokaisella värillä on jossain paikkansa. Eli yhteenvetona: värit on ihana asia!!! 

Mistä väreistä sinä pidät? Millaisia tunteita eri värit herättävät, onko inhokkeja tai suosikkeja?